Kuukauden kysely: Toiminnallisen ammunnan tähtäimet osa 1: LPVO ja aputähtäimet
Yleistä
Kuukauden kyselyt toteutetaan Google Formssin avulla. Osan kentistä ollessa vapaamuotoisia, joudutaan hieman ”vetämään mutkia suoriksi”, jotta asiat tilastoituvat oikein.
Tammikuun kuukauden kyselyssä kartoitettiin, millaisia tähtäimiä käytetään SRA/IPSC-tyyppisessä ammunnassa (ja millä perusteilla ne on valittu). Vastauksia kertyi 118 kpl ajalta 1.–31.1.2026.
Kysely tullaan julkaisemaan kahdessa osassa: Kiikaritähtäimet aputähtäimineen ja yleistä (tämä osa) ja muut tähtäimet mm. punapiste-, avo- ja prsimatähtäimet.
Kaikki vastaukset yhteensä jakaantuivat harrastusvuosien mukaan näin:
| Harrastustausta | kpl | % |
|---|---|---|
| 2–5 vuotta | 60 | 50,8 % |
| Yli 10 vuotta | 25 | 21,2 % |
| 0–2 vuotta | 20 | 16,9 % |
| 5–10 vuotta | 13 | 11,0 % |
Eli käytännössä noin puolet vastaajista on 2–5 vuoden harrastustaustalla, ja noin viidennes yli 10 vuotta harrastaneita.
Lyhyt yhteenveto:
Päätähtäimen tyyppi: kiikaritähtäin 56 %, punapiste/holografi 35 %, avotähtäimet 5 %, prismatähtäin 4 %.
Asetyyppi: vastauksissa korostui kivääri (mainittuna 80 % vastauksista), mutta mukana oli myös PCC (14 %) ja minirifle/22LR (16 %).
Kiikaritähtäimet ovat käytännössä LPVO-painotteisia: 94 % kiikarivastauksista oli 1–4x…1–10x -luokkaa (yleisimmin 1–6x ja 1–8x).
Punapisteissä Holosun selkeä ykkönen: 49 % punapiste-/holografivastauksista.
Valintaan eniten vaikuttaa muiden kokemus: “arvostelut/suositukset” oli ykkönen (36 %), hinta kakkonen (22 %).
Vastauksista suosituin päälaji oli SRA, kategoriossa muu oli yksittäisiä merkintöjä kuten PRS ja IDPA. Osa käytti samaa tähtäintä useassa lajissa.
- 15,3 % ilmoitti lajiksi IPSC (18 kpl)
- 0,8 % ilmoitti lajiksi RA (1 kpl)
- 73,7 % ilmoitti lajiksi SRA (87 kpl)
- 6,8 % ilmoitti lajiksi SRA & IPSC (8 kpl)
- 0,8 % ilmoitti lajiksi kaikki (1 kpl)
- loput 2,5 % (3 vastausta) olivat yksittäisiä ja yhdistettiin “muu” kategoriaan.
Vastauksia tulkitessa täytyy huomioida sama asia kuin pitkän matkan tähtäimiä kartoittaessa, että vastaukset koskevat tähtäimiä eivätkä harrastajia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksi ja sama harrastaja on voinut vastata kyselyyn useampaan kertaa mikäli hän käyttää toista tähtäintä eri lajissa.
Lisäksi huomioitavaa on, että kysely ei selkeästi tavoittanut IPSC -harrastajia niin paljon kuin olisi toivottu. Täytyy jatkossa koittaa tehdä markkinointia enemmän, ja tee sinäkin!
Kiikaritähtäin, yleisin kiväärin katolla
Koko aineistossa (n=118) kiikaritähtäin oli päätähtäimenä 66 vastaajalla (56 %) – eli käytännössä noin joka toisella. Kun tarkastelua rajataan kiväärikäyttöön ja PCC-vastaukset jätetään pois, kiikaritähtäin korostuu vielä selkeämmin: 64/93 vastaajaa eli noin 69 % käytti kiikaritähtäintä. PCC-puolella punapisteet olivat selkeässä suosiossa.
Avotähtäimiä saatiin raportoitua vain 6 kpl, sekä prisma tähtäimiä 5 kpl.
Kiikaritähtäimet
Kiikaritähtäin vastausten (n=66) perusteella suosituimmaksi suurennosalueeksi valikoitui 1–6x: sitä käytti 35 vastaajaa (53 %). Seuraavaksi yleisin oli 1–8x (18 kpl, 27 %) ja kolmantena 1–10x (6 kpl, 9 %). Muut vaihtoehdot jäivät selvästi pienemmiksi (7 kpl, 11 %), joten kokonaiskuva on selvä: LPVO (1–x) on kiikarivalintojen valtavirta tässä porukassa.
Valmistajat
Merkkipuolella kärki erottui muutaman valmistajan ympärille. Vortex Optics nousi ykköseksi (15 kpl, 23 %), ja sen perässä tulivat Delta Optical (10 kpl, 15 %), Kahles (8 kpl, 12 %) ja Swarovski Optik (7 kpl, 11 %). Viidentenä oli Vector Optics (6 kpl, 9 %). Loput merkit jakautuivat tasaisemmin pienempiin osuuksiin.
Lajeittain valmistajien rankkaaminen lienee tässä kohtaa turhaa, sillä vastaukset painoittuivat voimakkaasti SRA lajiin. Kuvassa 3 on kuitenkin jaottelu esitettynä.
Yhteensä raportoitiin 18 eri valmistajaa.
Mallit ja mallisarjat suosituilta valmistajilta
Vortex
Tarkasteltaessa pelkästään Vortex-vastauksia, mallijakauma on aika tasainen: Viper PST 1-6×24 Viper PST -mainintoja oli 7 kpl, Razor -sarjan tähtäimiä 5 kpl ja Strike Eagle 1-8×24 tähtäimiä 3 kpl
Razor -sarjassa oli merkattu eri generaatioita (gen II ja gen III) sekä suurennosalueet 1-6x ( 2kpl) ja 1-10x (3 kpl)
Vortexin Razor -sarja on valmistajan lippulaivamallisto ja nykyään saatavilla oleva Vortex Razor HD Gen III 1-10×24 FFP hintataso liikkuu n. 3 000€ hujakoilla.
Viper PST -sarja on taas Razoria edukkaampi ja esimerkiksi Vortex Viper PST Gen II 1-6×24 SFP tähtäimen saa omakseen noin 800 € hintaan.
Kyselyn malleista edullisin Strike Eagle 1-8×24 SFP maksaa tätä kirjoittaessa noin 500€.
On kuitenkin huomattava, että Vortexin tähtäimiä saa sekä ensimmäisen polttotason ristikoilla (FFP) ja toisen polttotason ristikoilla (SFP) (Aiheesta lisää alempana) ja niiden välillä on hintaeroja.
Harrastajien kommentteja
Vortex Razor HD Gen III 1-10×24 FFP – omistaja:
Kiikarin punapiste on päivänvalossa kirkas. Halusin putken, joka kattaa koko ampuma matkan ko. kiväärillä. Joulukuusen avulla helppo ampua esim. 500 metriin, eikä tarvitse ruuvata torneja.
Vortex Viper PST Gen II 1-6×24 – omistaja:
Hyvä ja selkeä kuva sekä tarpeeksi leveä näkökenttä
Delta Optical
Delta Optical -kiikaritähtäimiä oli aineistossa 10 kpl, joista kaikki olivat Stryker-sarjaa. Suurennosalue meni siten, että suurinosa 9/10 oli suurennokseltaan 1–6x ja yksi oli 1–10x.
Stryker mallisto on laaja ja sieltä löytyy myös aineistoista puuttunut välimallin suurennos 1-8x. Lisäksi eri variaatoita on mm. IPSC -speksattu malli, joita raportoitiin 1 kpl ja tietysti eri ristikkovaihtoehdoilla varustettuja malleja.
Hintatasoiltaan mallit menevät seuraavasti (hinnat noin kirjoitushetkellä):
- Delta Optical Stryker HD 1-6×24 SFP n. 1 000€
- Delta Optical Stryker HD 1-8×24 SFP n. 1 300€
- Delta Optical Stryker HD 1-10×28 FFP n. 1 900€
Harrastajien kommentteja
Delta Optical Stryker 1-6×24 – omistaja:
Hintalaatusuhteeltaan erinomainen, hyvä optiikka ja päiväkirkas punapiste – HP
Delta Optical Stryker 1-6×24 – omistaja:
Valitsin kyseisen tähtäimen sen hinnan, ominaisuuksien, saatavuuden ja suositusten perusteella. Linssit on kirkkaat, kohdistus/säädöt selkeät. Kiikari on kohtuu tarkka silmän etäisyydestä -EL
Kahles
Kaukana perässä ei tullut myöskään Kahles ollessa kolmanneksi suosituin valmistaja tässä kyselyssä. Mallit jakaantuivat kahteen:
- K16i-sarja: 5/8 = 62,5 %
- K18i-sarja: 3/8 = 37,5 %
Kahlesin malli kertoo suoraan myöskin tähtäimen suurennosalueen, eli esim. K18i on suurennokseltaan 1-8x.
K18i -sarjassa on myös K18-2, joka tarjoaa ensimmäistä versiota 18% laajemman näkökentän ja Kahlesin mukaan siinä on myös isompi ”eyebox”. Muuten tähtäin erottuu jykevyydeltään 34 mm runkoputken ja ison okulaarin (ulkomitoiltaan yli 50mm). K18i-2 saa itselleen n. 3 100€ hinnalla ja K18i:n n. 2 600€.
K16i tähtäimen hintaluokka liikkuu noin 2 100€ kieppeillä.
Harrastajien kommentteja
Kahles K16 1-6×24 – omistaja:
Näkökenttä on valtaisa -Finmach1
Kahles K16i 1-6×24 3GR – omistaja:
Eniten valintaan vaikutti oma hyvä kokemus tähtäimestä ennen ostoa. Sen jälkeen retikkeli ja hinta.
Swarovski Optik tutummin: Swaro
Swarovski Optik -valinnat osuivat käytännössä Z8i-perheeseen: aineistossa Swarovski-kiikarit olivat lähes poikkeuksetta suurennokseltaan 1–8x, ja Swaron mallistossa tämä suurennosalue löytyy käytännössä Z8i 1–8×24– ja Z8i+ 1–8×24 -malleista. Lisäksi mukana oli yksi Z6i-maininta, jonka suurennosalue oli merkitty 1-6x.
Z8i 1-8x -sarjan tähtäimien hinnat vaihtelee ominaisuuksista riippuen n. 3 000€ – 3 500€ välissä. Z6i pikaisella haulla löytyy Suomen verkkokaupoista n. 2 000€ hintaan.
Tiesitkö, että Swarovski ja Kahles linkittyvät toisiinsa yritystaustan kautta: Swarovski Optik osti Kahlesin vuonna 1974, ja Kahles toimii nykyisin SWAROVSKI-OPTIK AG & Co KG:n tytäryhtiönä – eli käytännössä kyse on saman konsernin sisarbrändeistä.
Brändit kuitenkin elävät markkinassa omilla vahvuuksillaan: Swarovski profiloituu vahvasti “premium”-päätyyn ja erityisesti metsästys-/yleiskäyttöön, kun taas Kahles tunnetaan laajasti myös sportti- ja kilpailupuolella (ja näkyi tässäkin kyselyssä kolmanneksi suosituimpana kiikarimerkkinä).
Harrastajien kommentteja
Z6i -omistaja:
Oli aikaisemmin metsästyskiväärin päällä, mutta ajautui tämän pääasiassa treenikiväärin päälle, koska melko lähellä .223:n päällä olevaa Svaron z8i-tähtäintä.
Z8i -omistaja:
Erittäin hyvä allrounderi lähelle ja pitkälle ampumiseen IPSC stageilla. Rapea hankintakinta mutta kertaakaan ei ole harmittanut jälkeenpäin.
Vector Optics, vähän huokeampi vaihtoehto
Vector Optics -tähtäinkiikareita kirjattiin 6 kpl ja ne jakautuivat aineistossa kolmeen mallisarjaan:
- Continental: 3/6
- Constantine: 2/6
- Tauron: 1/6
Näissäkin suurennosalueet pysyivät 1-6x ja 1-8x lukuunottamatta yhtä Continental 1-10x merkintää.
Vectorin Continental -sarja on valmistajan lippulaiva mallisto ja esimerkiksi Continental x8 1-8×24 ED SFP kiikaritähtäimen saa noin 600€ hintaan itselle.
Constantine 1-8×24 SFP on noin pari sataa halvempi Continentalia n. 400€ hintaluokassa. Taurus 1-6×24 SFP taas maksaa n. 250€.
Taurus -sarjaa näkee myös nimellä Tauron, vaikka kyseessä on sama sarja. Ilmeisesti nimenmuutos on jossain kohtaa tapahtunut, mutta tuotteita löytyy molemmilla mallisarjojen nimillä.
Ristikko- ja polttotasovaihtoehtoja löytyy myös erilaisia aivan kuten hieman kalliimmissakin merkeissä. Esim. BDC 223/308 ristikot.
Harrastajien kommentteja
Continental 1-6×24 – omistaja:
Hintalaatusuhde hyvä varsinkin ulkomailta tilattuna. Valopisteen kirkkaus riittävä päivälläkin. Optinen laatu ihan ok.
Continental 1-6×24 -omistaja:
Minulla oli ennen svarowski z6i 1-6×24 ja tähän tähtäimeen verrattuna en havainnut merkittävää etua optisesti ja ristikon valaisun sekä säätöjen osalta Vector veti pidemmän korren joten luonnollisesti paljon kalliimpi Swaro lähti kiertoon. – J.J
Loppujen mallijakauma
Lopuille merkeille ja malleille ei tullut merkintöjä kolmea enempää. Taulukosta on jätetty ”muu” lajit pois, joissa oli pitkänmatkan tähtäimiä raportoitu pari kappaletta.
| Merkki | Malli | Kpl |
| GPO (German Precision Optics) | GPO Spectra 6x 1-6X24I | 2 |
| Nightforce | NXS8 1-8×24 F1 | 2 |
| Falcon optics | Enduro 10i 1x-10x | 1 |
| Leupold | VX-R Patrol 1,25-40×20 1x-4x | 1 |
| Luger | Pro NA 1-4×26 | 1 |
| Meopta | Optika6 1-6x | 1 |
| Nightforce | ATACR 1-8x | 1 |
| Primary Arms | PAO SLx 1-6×24 FDE Gen IV ACSS Nova | 1 |
| Primary Arms | SLx 1-6×24 SFP GEN IV | 1 |
| Sightmark | ? 1-5x | 1 |
| Steiner | Ranger 6 1-6x | 1 |
| Steiner | M8Xi 1-8x | 1 |
| Swampfox Optics | Tomawak II SFP LPVO 1x-6x | 1 |
| Trijicon | Accupoint 1-6×24 | 1 |
| ZEISS | 1.1-8×30 | 1 |
Ristikot
Kiikaritähtäin-vastauksissa käytetyt ristikkotyypit kasaantuivat selvästi muutamaan joukkoon. Ylivoimaisesti yleisin oli “joulukuusi” mrad-jaolla (29 %), ja sitä seurasivat hiusristikko (20 %) sekä BDC (14 %). Nämä kolme vaihtoehtoa kattavat yhteensä 41/66 eli 62 % kaikista kiikarivastauksista. Loput muodostavat “pitkän hännän”: ACSS (3 kpl) sekä yksittäisiä/harvinaisempia merkintöjä (mm. IPSC-ristikot, BRT, piste+ympyrä ja valmistajakohtaiset nimikkeet kuten VMR-2/DMR8i/DGMR/FireDot).
Polttotasossa SFP dominoi: 49/66 (74 %) oli SFP ja 14/66 (21 %) FFP. Kun ristikot suhteutetaan polttotasoon, aineistossa näkyy selkeä painotus: FFP liittyi huomattavasti useammin joulukuusiristikoihin. FFP-kiikareista 9/14 (64 %) oli joulukuusi, kun taas SFP-kiikareista joulukuusi oli 11/49 (22 %). Toiseen suuntaan hiusristikko ja BDC olivat lähes aina SFP: hiusristikoista 12/13 ja BDC:stä 8/9 oli SFP.
Edellisessä blogissa [linkki] käytiin lyhyesti läpi FFP – ja SFP erot. Käy lukemassa mikäli kiinnostaa.
BDC-Ristikot
BDC-ristikko (Ballistic Drop Compensator) on käytännössä “valmiiksi merkattu luodin lentoradan putoama-asteikko”. Ajatus on se, että kun kivääri on kohdistettu tietyllä patruunalla ja tietyllä nollalla (esim. 100 m), ristikossa olevat lisämerkit (viivat/pallot/väkäset) vastaavat ennalta laskettuja tähtäyspisteitä pidemmille matkoille. Sen sijaan että käännettäisiin kororumpua tai arvioitaisiin pudotus “mutulla”, ampuja valitsee ristikosta sopivan merkin (esim. 200/300/400 m) ja pitää sillä maaliin.
BDC:n vahvuus on nopeus: se on erityisen kätevä tilanteissa, joissa etäisyys vaihtuu nopeasti ja halutaan yksinkertainen “ota kolmas viiva” -tyyppinen toiminta. Rajoitus on, että BDC on aina kompromissi: ristikon merkintöjen osuvuus juuri kohdilleen riippuu luodista, lähtönopeudesta, nollauksesta ja olosuhteista. Jos käytetty lataus poikkeaa siitä, mille asteikko on suunniteltu, merkit voivat olla vähän “sinne päin” – ja silloin täytyy joko hyväksyä pieni virhe, opetella oman patruunan korjaukset, tai siirtyä mrad-pohjaiseen ristikkoon. Huomattavaa on myös että SFP-ristikoilla merkinnät eivät pidä paikkaansa, joten on syytä katsoa valmistajan ohjeet mille suurennokselle ristikko on suunniteltu käytettävän. FFP poistaa tämän ongelman myös BDC -ristikoissa.
Valaistu ristikko
Vastaajista suurimmalla osalla (92%) oli valaistu ristikko, joko kokonaan tai ristikon keskiosa. Kysyttäessä tarkemmin ristikon valon käyttöä, jakaantui käyttö seuraavasti (Käytätkö ristikon valaisutoimintoa):
- En, vaikka tähtäimessä on valaistu ristikko: 3% (2/60)
- Kyllä, aina päällä kelistä ja kellonajasta riippumatta: 52% (31/60)
- Kyllä, hämärällä / pimeällä: 23% (14/60)
- Kyllä, päivällä / kirkkaassa kelissä: 13% (13/60)
Tästä voinee päätellä, että valaisu on koetaan toiminnallisessa ampumisessa tärkeäksi ominaisuudeksi, eikä vain hämärä hommiin.
Tähtäimen säädöt
mrad säädöt on Suomalaisille tuttuja
Vaikka toiminnallisessa lajissa ei niin paljon ole tarvetta ruuvailla eri etäisyyksille kororumpuja, silti mrad ja mrad -pohjaiset säädöt olivat selkeästi suosiossa tähtäinkiikareissa. Mutta kyllä myös MOA -naksujakin löytyi. Vastaukset jakaantuivat:
- 1/4 MOA: 5/66
- 1/2 MOA: 6/66
- 0,2 mrad: 4/66
- 0,1 mrad: 51/66
Jalustatyyppi: cantilever on “default”
Vastaajista 57/66 (86 %) ilmoitti käyttävänsä yksiosaista cantilever-jalkaa. Tämä istuu hyvin AR-tyyppiseen pyssykkään, koska cantilever siirtää optiikkaa eteenpäin ja tekee silmäetäisyyden/aseasennon hakemisesta helpompaa, etenkin LPVO:lla.
Muut vaihtoehdot jäivät selvästi pienemmiksi:
- Yksiosainen “suora” jalka: 5/66 (8 %)
- Erilliset jalat / renkaat: 4/66 (6 %)
Erilliset renkaat näkyivät aineistossa lähinnä satunnaisina poikkeamina – ja niiden kohdalla merkit olivat myös “budjettipainotteisia” (esim. UTG / geneerinen / Arke)
Kallistus: harvinaista
Jalustan / jalkojen kallistus (MOA/mrad) ei ollut tässä porukassa arkipäivää:
- Ei kallistusta: 58/66 (88 %)
- Kallistus käytössä: 7/66 (11 %)
- 20 MOA: 3 kpl
- 30 MOA: 2 kpl
- 4 mrad: 2 kpl
- Ei muista: 1 kpl
Tämä on odotettava tulos sen suhteen, että kiikaripuoli painottuu vahvasti LPVO-käyttöön (lyhyet etäisyydet), missä kallistuksesta ei yleensä ole hyötyä samalla tavalla kuin pitkän matkan ammunnassa.
Merkit: Spuhr ja Warne kärjessä
Kun jalkojen / jalan merkit summataan yhteen, eniten mainintoja keräsivät:
- Spuhr: 13/66 (20 %)
- Warne: 11/66 (17 %)
- Uronen Precision / UP: 10/66 (15 %)
- Vortex Optics: 5/66 (8 %)
- UTG: 3/66 (5 %)
Lisäksi pienemmällä (mutta toistuvalla) esiintymällä löytyi 2 mainintaa per merkki: Reptilia, Primary Arms, Sig Sauer, Geissele, American Defense (ADM), LaRue Tactical sekä pari “tuntematon”/ei-merkittyä tapausta.
Kiikaritähtäimien aputähtäimet
Kyselyyn merkityistä kiikaritähtäimistä 29/66 (44 %) oli päätähtäimen lisäksi aputähtäin. Kaikki jotka käyttivät aputähtäintä, oli sen tyyppi: punapiste/holografi, ja 37/66 (56 %) pärjäsi pelkällä kiikaritähtäimellä. Käytännössä tämä kertoo siitä, että lähes joka toisella kiikaritähtäimen käyttäjällä on aputähtäin mukana tilanteisiin, joissa halutaan nopea ja yksinkertainen tähtäys aivan lähelle, tai jos esim. suurennos ei ole ideaalinen juuri siinä hetkessä.
Aputähtäimen sijoittelussa näkyy erittäin vahva linjaus: aputähtäin on lähes aina sivussa/offsetina. Aputähtäimistä 19/29 (65,5 %) oli merkitty “aseessa kiinni päätähtäimen sivulla” ja 9/29 (31,0 %) “päätähtäimessä kiinni sivulla”. Vain 1/29 (3,4 %) oli “päätähtäimen päällä”. Eli 97 % aputähtäimistä oli jommalla kummalla tavalla sivuasennossa, ja “kiikarin katolla” (päällä) oli selvä poikkeus.
Merkeissä ja malleissa korostui muutama toistuva merkki, vaikka yksittäisiäkin mallimerkintöjä oli paljon. Yleisimmät aputähtäinmerkit olivat:
- Vector Optics: 7/29 (24 %)
- Holosun: 3/29 (10 %)
- Aimpoint: 3/29 (10 %)
- Delta Optical: 3/29 (10 %)
- Olight (Osight): 3/29 (10 %)
Lisäksi pienemmillä osuuksilla mm. Vortex Optics (2), FinnPrecision (2) ja yksittäisinä mainintoina Leupold, C-More, Shield, OKO, Uronen Precision ja Kahles (Helia).
Mallitasolla “sarjat” erottuivat selvemmin kuin yksittäiset mallit: Vector Opticsin Frenzy-sarja kattoi käytännössä koko Vectorin osuuden (7 kpl), ja Delta Opticalin puolella näkyi MiniDot-sarja (3 kpl). Holosunilta painottui 507-sarja (esim. 507/507Comp), Aimpointilta ACRO-mainintoja sekä yksittäinen Micro T-2, ja Vortexilta Venom-mainintoja.
Aputähtäin valitaan usein joko “varmaksi tunnettu” -linjalla (Aimpoint/Holosun/Leupold/C-More) tai kustannustehokkaammin (Vector/Delta), ja asennus on lähes aina offset, jotta käyttö on nopeaa ilman että tarvitsee nousta kiikarin “yli” tähtäämään.
Merkit: Spuhr ja Warne kärjessä
Kun jalkojen / jalan merkit summataan yhteen, eniten mainintoja keräsivät:
- Spuhr: 13/66 (20 %)
- Warne: 11/66 (17 %)
- Uronen Precision / UP: 10/66 (15 %)
- Vortex Optics: 5/66 (8 %)
- UTG: 3/66 (5 %)
Lisäksi pienemmällä (mutta toistuvalla) esiintymällä löytyi 2 mainintaa per merkki: Reptilia, Primary Arms, Sig Sauer, Geissele, American Defense (ADM), LaRue Tactical sekä pari “tuntematon”/ei-merkittyä tapausta.
Miksi juuri kyseinen kiikaritähtäin?
Kun vastaajia pyydettiin valitsemaan yksi tärkein syy päätähtäimen hankintaan, Kiikaritähtäin-ryhmässä (n=66) 42% harrastajista hankkivat kiikaritähtäimen suositustusten ja arvostelujen perusteella (arvostelut / suositukset). Seuraavaksi hankittiin tähtäimiä hinta edellä 21% merkinnöistä ja ristikon tyyppi vaikutti 15 %:iin vastaajista. Tämä tukee ajatusta, että kiikareissa (LPVO:t erityisesti) käytännön kokemus ja “toimiva kokonaisuus” painavat vaakakupissa usein enemmän kuin pelkkä hinta tai brändi.
Kun tätä katsoo merkkikohtaisesti, näkyy selvä “budjetti vs. premium” -tyyppinen vinouma (vaikka otokset ovat pienet): Vector Optics erottuu selkeimmin hinnan kautta. Vectorin käyttäjistä 4/6 (67 %) valitsi hinnan tärkeimmäksi perusteeksi. Vertailun vuoksi, kun katsotaan viittä yleisintä merkkiä ja jätetään Vector pois, hinta oli tärkein syy vain 4/40 (10 %) vastauksista – eli Vector nostaa koko tähtäinkiikariryhmän “hinta edellä” -osuutta selvästi. Samansuuntaisesti myös Primary Arms (n=2 kiikaripuolella) oli 100 % hinnan perusteella (2/2), mutta näin pienellä otoksella se on lähinnä signaali, ei varma johtopäätös.
Premium-/kärkimerkeissä painopiste on selvästi toisaalla: Kahles (n=8) ja Delta Optical (n=10) valittiin useimmiten suositusten/arvostelujen perusteella (75 % ja 70 %). Vortex (n=15) oli “tasapainoisempi” ja jakautui useammalle perustelulle: suositukset 47 %, ristikon tyyppi 20 %, hinta 13 % ja saatavuus 13 %. Swarovski (n=7) puolestaan hajautui: suositukset ja merkin yleisyys/tunnettavuus olivat molemmat 29 %, eikä hinta noussut kertaakaan ykkössyyksi (0 %).
Edellä mainittu kannattaa kuitenkin lukea suuntaa antavana, koska “tärkein syy” oli vain yksi valinta ja merkkikohtaiset otokset (esim. Vector n=6, Swarovski n=7) ovat pieniä. Silti kokonaiskuva on johdonmukainen: edullisemmaksi mielletyissä valinnoissa hinta näkyy useammin kärjessä, kun taas kalliimmissa ratkaisevat useammin muiden kokemukset ja kiikarin käytännön ominaisuudet.
Loppusanat
Taaskaan mitään lopullista johtopäätöstä tuloksista ei voine arvuutella, mutta kyllä tämä suuntaa antaa. Mutta jos kiikaritähtäintä ”arskan katolle” haluaa tuskin vihkoon menee kun hankkii LPVO 1-6 tai 1-8 suurennoksella, budjetin mukaan joko Kahlesia tai Vectoria tai siltä väliltä, joita oli viiden suosituimman joukossa. Tähtäintä kannattelemaan yksiosainen laadukas cantilever jalka ja aputähtäin kylkeen kiinni. Sen jälkeen voikin sitten lopun budjetista käyttää itse aseen hankintaan ja tietysti patruunoiden.
Käythän vilkaisemassa Osa 2:n [linkki]myös jos punapistetähtäimet kiinnostavat.
7.2.2026 / Harri