Kuukauden kysely: TA- / PRS -tähtäimet

yleistä

Kuukauden kyselyt toteutetaan Google Formssin avulla, osa kentistä ollessa vapaamuotoisia, koitettiin tähän yhteenvetoon yhdistellä selkeät asiat samaksi. Kuitenkin merkintätavoista ja/tai esimerkiksi tähtäinten mallisarjoista löytyy useita eri vaihtoehtoja, joten ne vastaukset jätettiin yhdistämättä. Eli niitä tuloksia ei ole jätetty pois vaan näkyvät sitten erikseen.

Ja sitten itse asiaan:

Kuukauden kyselyyn saatiin vastauksia 127 kpl. Vastaajista

  • 26,8 % ilmoitti lajiksi PRS (kivääri) (34 vastausta)

  • 22,0 % ilmoitti lajiksi PRS 22LR (28 vastausta)

  • 40,9 % ilmoitti lajiksi tarkka-ammunta (52 vastausta)

  • 2,4 % ilmoitti lajiksi metsästys (3 vastausta)

  • loput 7,9 % (10 vastausta) olivat yksittäisiä “muu / useampi laji” -kirjauksia (esim. “PRS ja TA”, “pitkän matkan ammunta/metsästys”).

Vastauksia tulkitessa täytyy huomioida se, että vastaukset koskevat tähtäimiä eivätkä harrastajia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksi ja sama harrastaja on voinut vastata kyselyyn useampaan kertaa mikäli hän käyttää toista tähtäintä eri lajissa. 

Kuva 1. Lajijakauma

Koko kyselyn tähtäinvalmistajien osalta vastaukset jakautuivat yhteensä 20 eri valmistajalle, mutta selkeä kärkiryhmä erottui. Vortex oli yleisin (25 kpl; 19,7 %), ja seuraavina tulivat Zeiss (22 kpl; 17,3 %) sekä Steiner (17 kpl; 13,4 %). Nämä kolme valmistajaa kattavat yhdessä 50,4 % kaikista vastauksista. 

Seuraavassa ryhmässä olivat Arken (9 kpl; 7,1 %) ja Delta Optical (8 kpl; 6,3 %). Loput 11,0 % jakautuivat useille yksittäisille valmistajille (mm. Nightforce, Leica, Hensoldt, Bushnell, Leupold, Burris, IOR), joista oli 1–4 mainintaa per valmistaja.

Kuva 2. Tähtäin valmistajat, jotka valittu kyselyssä yli 4 kertaa

Mikäli jaottelua tehtäisiin, harrastusvuosien perusteella (ja mehän tehdään!) joten:

0–2 vuotta harrastaneilla (n=43) kärjessä olivat Zeiss (32,6 %) ja Vortex (23,3 %); niiden jälkeen tulivat Arken ja Element Optics (molemmat 9,3 %). 

2–5 vuotta harrastaneilla (n=47) kärkipaikka meni Steinerille (19,1 %), ja seuraavina olivat Zeiss, Vector ja Vortex (kaikki 12,8 %) sekä Kahles (10,6 %).

5–10 vuoden ryhmässä (n=24) kärki oli selkeästi kaksijakoinen: Steiner ja Vortex jakavat ykkössijan (25,0 % + 25,0 %), ja perässä tulivat Kahles, Zeiss sekä Schmidt & Bender (kukin 8,3 %). 

Yli 10 vuotta harrastaneilla (n=13) korostuvat Schmidt & Bender ja Vortex (molemmat 23,1 %), ja seuraavina Nightforce (15,4 %) sekä yksittäisinä mainintoina Meopta ja Delta Optical (7,7 %). 

Kaikissa ryhmissä “muiden” merkkien osuus jäi noin 21–32 % väliin, eli kärjen ulkopuolella valintoja löytyy, mutta selkeä suosikkijoukko toistuu ryhmästä toiseen.

Perehdytään seuraavaksi tarkemmin lajikohtaisesti eri tähtäimiin ja malleihin

Tähtäimet lajeittain

Suosituimmat valmistajat lajeittain

Kuva 3. Tähtäin valmistajat lajeittain

Lajeittain tarkasteltuna suosikkien kärkipaikka vaihtelee seuraavasti:

PRS (kivääri) -vastauksissa (n=34) Zeiss nousee selkeäksi ykköseksi (38,2 %), ja sitä seuraavat Vortex (14,7 %) sekä Steiner (11,8 %).

PRS 22LR -puolella (n=28) kahden suosituimman kärki kääntyy toisinpäin: Vortex on ykkönen (25,0 %), Zeiss kakkonen (21,4 %) ja Element Optics kolmas (10,7 %).

Tarkka-ammunnassa (n=52) suosituin on Steiner (21,2 %), hyvin lähellä perässä Vortex (19,2 %), ja kolmantena erottuu Schmidt & Bender (11,5 %).

Metsästys yms (Muu) -vastauksia kertyi vain muutama, joten niissä jakauma on käytännössä tasainen yksittäisten valintojen vuoksi.

Mallit ja mallisarjat suosituilta valmistajilta

Vortex joka lajin perus tähtäin

Kuva 4. Vortex tähtäinten mallit

Vortex nousi koko aineistossa yhdeksi suosituimmista merkeistä, ja kun katsotaan pelkästään Vortex-vastaukset, mallijakauma on varsin selkeä: enemmistö valinnoista osuu Viper PST -sarjaan. Viper PST -mainintoja oli (60 %). Ja he ketkä olivat merkanneet tarkemman mallin, suosituin  malli oli Viper PST Gen II 5 – 25×56.

Muut Vortex-mallit jäivät selvästi pienemmiksi: Venom (16 %), Diamondback Tactical (12 %), Strike Eagle (8 %) ja Viper HST (4 %).

Mallimerkinnöissä näkyi myös, että Viper PST:stä raportoitiin myös muita tarkennettuja variantteja (esim. Gen I ja eri suurennos-/objektiivikombinaatiot). Viereisestä kaaviosta näkee kaikki mallit, jotka oli kirjattu lomakkeeseen. Mallisarjoja ei ole yhdistelty kaavioon, vaan kaavio on luotu suoraan lomakkeen perusteella. 

Mielenkiintoista oli myös huomata se, ettei Razor -sarjan tähtäimiä raportoitu kyselyyn lainkaan. 

Vortexin mallijakaumaa kannattaa tulkita varovaisesti, koska vastauksia on aineistossa rajallisesti (kuten useita muitakin vastauksia). Siitä huolimatta yksi signaali on selkeä: Viper PST Gen II / “PST-sarja” toistuu useissa vastauksissa eri käyttötarkoituksissa, mikä tukee tulkintaa siitä, että PST koetaan nimenomaan monikäyttöiseksi, hyvän hinta–ominaisuus-suhteen valinnaksi. Tämän otoksen perusteella ei ole voine väittää tarkkaa, mallikohtaista korrelaatiota lajien tai harrastusvuosien välillä – aineisto ei ole siihen riittävän suuri eikä mallihajonta riittävän leveä – mutta PST:n läsnäolo useissa ryhmissä viittaa siihen, että sama sarja palvelee useita lajeja ilman, että se “lukittuu” vain yhteen käyttöskenaarioon.

Vortex Viper PST Gen II 5–25×50 FFP on PST-sarjan tunnetuimpia “pitkän matkan” -malleja: 5–25x suurennos, 50 mm objektiivi ja ensimmäinen polttotaso (FFP). Tätä kyseistä mallia saa vielä ostettua Suomestakin vaikka PST GEN 2 -sarja julkistettiin 2017. Saatavuudessa voi olla toimitusaikoijen perusteella vaihtelua. 

Hintataso uutena liikkuu tyypillisesti noin 1 200–1 500 € haarukassa riippuen versiosta. Malleja näkyy tosin kaupattavan käytettynäkin, joten kannattaa tsekkailla foorumeita ja käytettyjen tavaroiden myyntipaikkoja. 

Kuva 5. Vortex Viper PST Gen II

Harrastajien kommentteja

Viper PST gen 2 5-25×50 – omistaja:

Erityisesti alkuaikoinaan oli hinta-laatusuhteeltaan hyvä valinta (ollut siis minulla kauan). Toiminut hyvin ja kestänyt 338LM:n päällä, niin ei ole tullut vaihdettua. Napsut ja ristikko pitävät hyvin paikkansa. Hyvä takuu. Lasin laadussa häviää kalliimmille, mutta riittävän hyvä omaan käyttöön. Zero-stop toteutettu liian monimutkaisesti/työläästi. Ristikko ok, mutta ei nykypäivänä parhaimmistoa. – LRSFinland

Viper PST gen 2 5-25×50 – omistaja:

Hintalaatusuhde vaikutti aikoinaan olevan kohdillaan. En ole katunut. Yli 20 suurennoksilla kuvan laatu on korkeintaan tyydyttävä. Säädöt ja ristikko ovat pitäneet paikkansa. -Tuomo

DiamondBack Tactical 4-16×44 – omistaja:

Hinta. Epätarkat naksut, ei valaistusta, ei kierrosindikaattoria… En tiennyt tarpeeksi ja Arkenia ei ollut saatavilla silloin -Arttu

Zeiss PRS -lajien suosikki

Kuva 6. Zeiss tähtäinten mallit

Zeiss oli aineistossa aivan kärkimerkkien joukossa, ja kun katsotaan pelkästään Zeiss-vastaukset, mallijakauma on erittäin selkeä: valinnat painottuvat voimakkaasti LRP-sarjaan. Yleisin yksittäinen malli oli LRP S3 6–36×56 ( 40,9 %). Toiseksi yleisin oli LRP S5 (27,3 %) ja kolmantena LRP S3 4–25×50 (13,6 %).

Lisäksi yksi vastaaja ilmoitti käyttävänsä LRP S3:sta sekä 4–25 että 6–36 -versiota (vaikka kyselyn ohjeistuksessa mainittiin, että yksi tähtäin per kysely).

Muut Zeiss-mallit jäivät yksittäisiksi maininnoiksi: Diavari ja Victory HT 6–24×56. Yksittäinen malli: ZF-MRI viitannee kuitenkin Zeissin tarjoamaan ristikontyyppiin enemmän kuin kiikaritähtäimen malliin.

Käytännössä Zeiss-vastauksista LRP S3 -sarja kattaa 59,1 %  ja LRP S5 27,3 %, joten kokonaisuus on hyvin “kilpa-/tarkkuuspainotteinen”.

Otos on edelleen melko pieni, mutta yksi havainto on aika selkeä:

Zeiss-vastaukset olivat selvästi PRS-painotteisia (19/22 Zeiss-vastauksesta oli PRS (kivääri) tai PRS 22LR), ja tämän sisällä LRP S3 näyttää olevan se “yleisvalinta”: PRS (kivääri) -ryhmässä Zeiss painottui S3:een (8 kpl) ja S5:een (4 kpl), ja PRS 22LR -ryhmässä Zeiss on lähes kokonaan S3:sta (5/6).

LRP S5 tähtäin julkistettiin 10/2021 kun taas LRP S3 tähtäimet julkistettiin vajaa vuosi myöhemmin 9/2022. Tähtäimiä on blogin kirjoittamishetkellä saatavilla Suomen jälleenmyyjiltä. Tyypillinen hintataso Suomessa uusille tähäimille (suuntaa-antava haarukka myyntilistoista)::

LRP S3 4–25×50: n. 1 900 – 2 200 €
LRP S3 6–36×56: n. 2 350 – 2 450 €
LRP S5 5–25×56: n. 3 200 – 3 800 € 

Kuva 7. Zeiss LRP S3

LRP S3 vs LRP S5

ZEISSin omien speksien mukaan LRP S5 käyttää “premium optical design” -kokoonpanossa Fluoride (FL) -linssielementtejä sekä SCHOTT-lasia, ja malli on lisäksi merkitty “Made in Germany”.

LRP S3 taas perustuu ZEISSin mukaan ED (Extra Low Dispersion) -lasielementteihin ja T*-pinnoitteisiin (90 % valonläpäisy mainitaan samalla). ZEISSin S3-tuotesivulla ei ole vastaavaa “Made in …” -merkintää, mutta useat riippumattomat lähteet kuvaavat S3:n olevan valmistettu Japanissa.

Harrastajien kommentteja

LRP S3 6-36×56 – omistaja:

Valitsin tähtäimen koska sen ominaisuudet olivat juuri sitä mitä halusin PRS tähtäimeltä, hintaan mitä olin valmis maksamaan. Halusin tähtäimen isolla suurrennoksella jotta normaalissa PRS käytössä en joutuisi käyttämään melkein maksimi suurennosta. Yleensä maksimi suurennoksella kuva hieman tummuu, niin tässäkin tapauksessa. Ristikko miellyttää omaa silmää ja on selkeä lukuinen. Torneissa on omasta mielestäni selkein määrä säätöä per kierros: 10 MRAD. Napsut tuntuvat hyvältä ja ovat riittävän ”kaukana” toisistaan. Tuuli rumpu on lukittava mikä on hyvä asia koska siihen en ikinä koske. Koroa on ruuvattavissa vähintäänkin riittävästi. Parannettavaa olisi ristikon valaisussa. Tähän olen laittanut IDTS torniteipin mikä helpottaa tornien lukemista erityisesti hämärässä katoksessa ja tähän voi esim kalvotussilla merkitä rastin korot suoraan -S-T

LRP S3 6-36×56 – omistaja:

Valaistu ristikko hohkaa joulukuusen läpi, mikä ei ole kovin hyvä ominaisuus. Hyvää muuten ristikko ja isot numeroinnit torneissa

Steiner omistajat keskittyvät tarkka-ammuntaan

Kuva 8. Steiner tähtäinten mallit

Tarkka-ammunnan vastauksissa (n=52) Steiner nappasi ykkössijan niukasti: Steiner-valintoja oli 11 kpl (21,2 %), kun Vortex tuli heti perässä 10 kpl (19,2 %). Kärjen ero on siis käytännössä yhden vastauksen luokkaa, mutta Steiner erottui kuitenkin tämän lajin suosituimpana valmistajana.

Kun katsotaan pelkästään Steiner-vastaukset, mallijakauma painottuu selvästi yhteen perheeseen. M7Xi-sarja (kaikki M7Xi-merkinnät yhteen niputettuna) kattaa 64,7 % Steiner-valinnoista. Yksittäisistä malleista yleisin oli M7Xi 4–28×56 (29,4 %), ja seuraavana tuli M7Xi ilman tarkempaa mallimerkintää (23,5 %). Loput maininnat jakautuivat pienempiin osumiin: M5Xi 5–25×56 (11,8 %) sekä yksittäisinä merkintöinä mm. Military-sarjan vaihtoehtoja ja yksittäisiä muita M7Xi-variantteja.

Mahdollista korrelaatiota lajeihin tai harrastusvuosiin kannattaa tässäkin kohtaa tulkita varoen, koska otos on pieni ja mallimerkinnät vaihtelevat tarkkuudeltaan. Silti yksi käytännön havainto näkyy: 

Steinerin omistajat liittyy tässä aineistossa vahvasti tarkka-ammuntaan (Steiner-vastauksista 11/17 on tarkka-ammunnasta).

Kokonaisuutena Steinerin “tarina” näyttää tässä aineistossa varsin johdonmukaiselta: M7Xi on selvästi kyselyn perusteella se yleisin ja toistuvin valinta, mutta tarkempaa mallikohtaista lajijaottelua ei näin pienellä määrällä kannata väittää varmana.

Steiner M5Xi -tähtäinsarja (Military 5–25×56) julkistettiin 02/2012, ja myöhemmin M7Xi IFS 4–28×56 esiteltiin 03/2018.. Mallisarja on saanut päivityksiä myöhemmin: kompaktimpi M7Xi 2.9–20×50 tuli uutena vaihtoehtona 07/2020. Tähtäimiä on blogin kirjoittamishetkellä saatavilla Suomen jälleenmyyjiltä, joskin saatavuus vaihtelee mallin ja version mukaan.

Tyypillinen hintataso Suomessa uusille tähtäimille (suuntaa-antava haarukka myyntilistoista):

M5Xi 5–25×56: n. 2 500 €
M7Xi 4–28×56 (ei IFS): n. 2 900 – 3 400 € 
M7Xi 2.9–20×50 (ei IFS): n. 3 900 – 3 100 € 
M7Xi IFS 4–28×56: n. 5 500 € 

Kuva 9. Steiner M7Xi

Harrastajien kommentteja

M7Xi 4-28×56 – omistaja:

TA:ssa hyvä, olen kokenut sillä mittaamisen helpommaksi, kun ammutaan tuntemattomille etäisyyksille. Taistelutähtäimenä ja loopholessa myös helppo. Käytössä myös PRS:ssä. Vaihtelevissa tuuliolosuhteissa eri etäisyyksille haastaa, koska ei ”apuviivoja”.
Hyvä kuva myös hämärässä.

M7xi 2.9-20×50 -omistaja:

PV:n valintaa lähellä. Hyvä kuva, tuntuu tukevalta ja 338LM-kestävältä. Tykkään MSR2-ristikosta.

Kyselyssä valmistajien ja mallien "midpack"

Näille seuraaville tähtäin valmistajille on yhteistä se, että niitä mainittiin noin saman verran (7-9 kertaa), mutta ne asettuvat selvästi eri hintapisteisiin keskenään: osa on selvästi eri budjetti -luokassa (Arken, Vector, osa Elementin malleista), joita tyypillisesti saa alle 1000€ hintaan. Delta Optical on hintasoltaan vähän korkeammalla eli tässä vertailussa ”keskiluokkaa” n. 1500 – 1900€ ja mukana on myös premium-tason vakiokalustoa (Kahles, Schmidt & Bender), joista saa maksaa mallista riippuen n. 2500€ ylöspäin.

Kuva 10. Valmistajat, jotka saivat yli neljä merkintää malleineen

Arken

Arkenissa korostuu erittäin selkeästi EP5-perhe: EP5 (kaikki EP5-merkinnät ja variantit yhteen laskettuna) oli 8/9. Yksittäisinä kirjauksina näkyivät mm. EP5 5–25×56 ja yksi isommalla suurennos alueella ilmoitettu EP5 Gen2 7–35×56, sekä ainoana “ei-EP5” -mainintana SH4 4–16×50 Gen 2 (1/9). Lajeittain Arken painottui tarkka-ammuntaan (5/9) ja PRS 22LR:ään (3/9). 

Delta Optical 

Delta Optical -vastaukset jakautuvat kahteen selkeään perheeseen. Javelin-merkintöjä oli yhteensä 5/8 ja Stryker HD -merkintöjä 3/8. Delta painottui lajipuolella tarkka-ammuntaan (4/8) ja PRS (kivääri) -käyttöön (3/8), joten se näkyy selvästi “pitkän matkan” käyttölogiikassa.

Element Optics

Element Optics -vastaukset jakautuvat kolmeen perheeseen ilman yhtä ylivoimaista mallia: Helix-sarjaa oli yhteensä 3/7 (esim. Helix 2–16×50 , Helix 4–16×44 ja Helix 6–24×50), Titan-sarjaa 2/7 (Titan 5–25x56), ja Theos-merkintöjä 2/7. Lajipuolella Element näkyy hieman PRS-painotteisena, erityisesti PRS 22LR (3/7) ja PRS (kivääri) (2/7).

Kahles

Kahles-vastauksissa nousee yksi selkeä kärkimalli: K624i (4/7). Loput jakautuivat yksittäisiin malleihin: K540i, K525i ja K328i (kukin 1/7). Lajijakauma on sekoitus, mutta hieman tarkka-ammunta painottuu (3/7) ja kokemusta on useimmiten 2–5 vuotta (5/7), eli Kahles asettuu tässä “kilpamallien” rungoksi varsin tyypilliselle harrastajaprofiilille.

Schmidt & Bender

Schmidt & Benderissä mallit ovat erittäin keskittyneet: PM II 5–25×56 oli selvästi yleisin yksittäinen malli (4/7), ja lisäksi mukana oli PM II -merkintöjä eri kirjoitusasuilla (yksi ilman tarkkaa suurennosmerkintää). Yksi vastaus oli 6–36×56. Kokonaisuutena S&B näyttää tässä aineistossa ennen kaikkea “tarkka-ammunnan premium”-valinnalta: 6/7 vastauksista oli tarkka-ammuntaa, ja harrastusvuosia tarkastellen painotus on kokeneemmissa (10+ vuotta 3/7 ja 5–10 vuotta 2/7).

Vector Optics

Vectorissa jokainen vastaus oli käytännössä oma tarkenteensa, mutta mallit kasaantuvat selvästi kahteen sarjaan: Continental-perhettä oli 4/7, Taurus-perhettä 2/7 ja yksittäisenä Siegfried 3–12×50 (1/7). Vector painottui tässä aineistossa etenkin PRS 22LR:ään (3/7) ja 2–5 vuoden harrastajiin (6/7), eli se näyttäytyy vahvasti “aktiivisen keskitason” valintana.

Harrastajien kommentteja

Vector Optics Taurus 5-30×56 – omistaja:

Hain edullisemman pään FFP putkea lähinnä päiväkäyttöön ja ko merkki oli aiemman kokemuksen perusteella osoittautunut hintaansa nähden ihan hyväksi – Rami

Schmidt & Bender 5-25×56 PM II -omistaja:

Lasi on tosi hyvää, selkeä kuva, CA:ta ei juurikaan ole. Tähtäimen taakse on helppo mennä eli eye box on hyvä. Tunneloi 5-7 x suurennoksella, mutta eipä tuota aluetta oikein koskaan tule käytettyä. Hyvät tornit. Käytän myös peurakytiksellä samaa asetta ja tähtäintä, hyvin näkee hämärässä ja ainoastaan keskiristi on valaistu, ei häikäise turhaan.

Arken EP5 5-25×56 -omistaja:

Tilavat tornit, selkeät naksut. Raskas tähtäin mutta sopii lajiin sen puolesta. Kuvanlaatu hintaluokassaan poikkeuksellisen laadukas. En usko että alle 2000e tähtäimistä löytyy tälle potentiaalista kilpailijaa.

Ristikot

Ristikon polttotasosta saatiin tässä kyselyssä hyvin selkeä tulos: valtaosa vastaajista käytti ensimmäisen polttotason ristikkoa. Kaikista vastauksista 92,9 % (118/127) oli FFP-tähtäimiä ja vain 7,1 % (9/127) SFP-tähtäimiä. Tämä kertoo käytännössä siitä, että vastaajajoukko painottuu vahvasti sellaiseen käyttöön, jossa mittaaminen ja korjaukset tehdään ristikon avulla eri suurennoksilla.

Lyhyesti käsitteet:

FFP (First Focal Plane, 1. polttotaso) tarkoittaa, että ristikko “skaalautuu” suurennoksen mukana. Tämän etu on, että ristikon asteikot (mil/mrad tai MOA) pitävät mittasuhteensa oikein kaikilla suurennoksilla, eli holdit ja mittaukset toimivat aina.


SFP (Second Focal Plane, 2. polttotaso) tarkoittaa, että ristikko pysyy samankokoisena vaikka suurennosta muutetaan. Tällöin ristikon asteikot pitävät tarkat mittasuhteensa tyypillisesti vain yhdellä ennalta määritellyllä suurennoksella (usein maksimi), mutta toisaalta ristikko pysyy yhtä “luettavana” pienillä ja isoilla suurennoksilla.

Kuva 11. FFP vs SFP
Kuva 12. Kahles ristikko variantit
Yleisimmät ristikkotyypit (kaikki vastaajat)
  • Joulukuusi: 73 kpl (57,5 %)

  • MSR / MSR2: 27 kpl (21,3 %)

  • Hiusristikko, jossa merkinnät (mrad/MOA): 16 kpl (12,6 %)

  • Mildot: 5 kpl (3,9 %)

  • Hiusristikko ilman merkintöjä: 4 kpl (3,1 %)

  • Muut: 2 kpl (1,6 %)

Ristikot lajeittain

PRS-lajeissa yleisin ristikon tyyppi on käytännössä joulukuusi (noin 74–79 %). Tarkka-ammunnassa jakauma on selvästi tasaisempi MSR/MSR2 ja jouluuksen välillä (36,5 % vs 42,3 %). 

Tulkinnassa täytyy muistaa, että kaikki valmistajat eivät tarjoa MSR/MSR2 -ristikoita vaan kyselyssä mainitut tähtäin valmistajat, joilta niitä saa on käytännössä: Steiner, Kahles ja Schmidt & Bender. Näin jälkiviisaana kyselyyn olisi ollut ehkä paikallaan kysymys siitä, että määrittikö juuri ristikon malli hankintaa. 

Mikäli asiaa käsitellään toisin päin, niin MSR/MSR2-ristikkoja käytettiin tarkka-ammunnassa 70,4 % tapauksista ja 25,9 % PRS-lajeissa (PRS kivääri + PRS 22LR).

Tähtäimen jalustat ja jalat

Kallistettuja jalkoja/kiskoja näkyi aineistossa yllättävän paljon. Kun samaan koriin lasketaan sekä kallistettu jalka/jalusta että tapaukset, joissa vastaaja mainitsi erikseen, että kisko on kallistettu, vähintään jonkinlaisella kallistuksella varustettuja kiinnityksiä käytti 66/127 vastaajaa (52,0 %). Ilman kallistusta oli 61/127 (48,0 %).

Kallistuksista yleisin oli selvästi 20 MOA – ja tässä kohtaa on järkevää niputtaa samaan luokkaan myös 6 mil -maininnat (6 mil ≈ 20,6 MOA). Näin laskettuna 20 MOA (sis. 6 mil) esiintyi yhteensä 49 vastauksessa (38,6 %). Seuraavaksi yleisin oli 30 MOA (11,0 %) ja harvinaisempana 40 MOA (0,8 %). Lisäksi kahdessa vastauksessa mainittiin käytössä olevan sekä 20 että 30 MOA eri kokoonpanoissa. Käytännössä tämä kertoo siitä, että monella jalkojen tai kiskon avulla asejärjestelmä on rakennettu jo lähtökohtaisesti pidemmille matkoille: kallistus siirtää nollaa niin, että ylöspäin jää enemmän käyttökelpoista korotusvaraa.

Lajikohtaiset tulokset kallistetun ”setupin” osalta jakaantuivat aika tasan, joten siitä ei voine tehdä johtopäätöksiä, kokevatko harrastajat jossain tietyssä lajissa kallistuksen enemmän tarpeelliseksi kuin toisessa. 

Kuva 13. Tähtäimen jalkojen / jalustan valmistajat

Jalkojen osalta valinnat keskittyvät selvästi kärkimerkkeihin: Spuhr on lähes puolessa kokoonpanoista (46,5 %), ja sen perässä tulevat Sako (15,0 %) sekä Audere (13,4 %). Käytännössä nämä kolme merkkiä kattavat noin 3/4 kaikista vastauksista, ja loput jakautuvat useille pienemmille valmistajille.

Jalkojen mallin ilmoitti noin puolet vastaajista ja niiden hajonta oli todella suuri, joten tähän blogiin ei jalkojen malleista tule sen enempää tietoa. 

Loppusanat

Tämä oli ensimäinen laatuaan oleva blogi sekä samalla kuukauden kysymyksen purkaminen sanoiksi. Muutamia asioita olisi voinut kysyä tarkemmin, mm. mitkä olivat syyt hankkia juuri kyseinen tähtäin jne. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja seuraavan kuukauden kyselyn parissa. 

Ja ainiin, yksi asia yhdistää melkein kaikkia harrastajia, nimittäin kiikarin säädöt. Vastaajista 122 (96,1%) käytti tähtäimessään MRAD -säätöjä ja vain 5 vastaajaa (3,9%) MOA -säätöjä. 

3.1.2026 / Harri