Kuukauden kysely: Toiminnallisen ammunnan tähtäimet osa 2: Punapisteet ja muut tähtäintyypit
Yleistä
Tämä on toinen osa toiminnallisten aseiden tähtäimistä. Käy lukemassa osa 1 [linkki] mikäli kiikaritähtäimet, niiden jalustat ja niiden kanssa käytetyt aputähtäimet kiinnostavat.
Tammikuun kuukauden kyselyssä kartoitettiin, millaisia tähtäimiä käytetään SRA/IPSC-tyyppisessä ammunnassa (ja millä perusteilla ne on valittu). Vastauksia kertyi 118 kpl ajalta 1.–31.1.2026.
Tässä vielä lyhyt sama yhteenveto muistin virkistämiseksi, kokonaistuloksista:
| Harrastustausta | kpl | % |
|---|---|---|
| 2–5 vuotta | 60 | 50,8 % |
| Yli 10 vuotta | 25 | 21,2 % |
| 0–2 vuotta | 20 | 16,9 % |
| 5–10 vuotta | 13 | 11,0 % |
Eli käytännössä noin puolet vastaajista on 2–5 vuoden harrastustaustalla, ja noin viidennes yli 10 vuotta harrastaneita.
Lyhyt yhteenveto:
Päätähtäimen tyyppi: kiikaritähtäin 56 %, punapiste/holografi 35 %, avotähtäimet 5 %, prismatähtäin 4 %.
Asetyyppi: vastauksissa korostui kivääri (mainittuna 80 % vastauksista), mutta mukana oli myös PCC (14 %) ja minirifle/22LR (16 %).
Kiikaritähtäimet ovat käytännössä LPVO-painotteisia: 94 % kiikarivastauksista oli 1–4x…1–10x -luokkaa (yleisimmin 1–6x ja 1–8x).
Punapisteissä Holosun selkeä ykkönen: 49 % punapiste-/holografivastauksista.
Valintaan eniten vaikuttaa muiden kokemus: “arvostelut/suositukset” oli ykkönen (36 %), hinta kakkonen (22 %).
Punapiste- ja holografi -tähtäimet
Punapiste/holografi oli päätähtäimenä 41/118 vastaajalla (≈35 %), eli se on selkeästi toiseksi yleisin päätähtäin kiikarin jälkeen. Mutta kiinnostava juttu löytyy asetyypistä: PCC:llä punapiste on käytännössä oletus, sillä PCC:tä käyttäneistä vastaajista 16/17 (≈94 %) valitsi päätähtäimeksi punapisteen/holografin. Kiväärissä taas puntit menivät toisin päin: kiväärikäytössä kiikari on valtavirtaa, ja punapiste/holografi oli päätähtäimenä 22/95 (≈23 %) – eli selvä vähemmistö kyselyn perusteella, mutta ei kuitenkaan mikään marginaali.
Holografi erottuu omaksi “alalajikseen”: tässä datassa holografipuolta edustaa käytännössä EOTech, ja niitä oli 7/41 (≈17 %) punapiste/holografi-valinnoista. Joka olikin ”perstuntuma” kyselyä tehdessä ja siksi niitä käsiteltiinkin samassa kategoriassa.
Punapiste vs. holografi – mikä ero oikeasti on?
Molemmat ovat käytännössä 1×-tähtäimiä (ei varsinaista suurennosta), joilla ammutaan “molemmat silmät auki” ja niiden ideana on toimia nopeana tähtäimenä. Ero tulee siitä, miten tähtäinkuva tuotetaan:
Punapiste (reflex / red dot)
- Retikkeli syntyy yleensä LEDistä, jonka “piste” heijastetaan etulinssin pinnoitteesta ampujan silmään.
- Yleensä kevyempi, pienempi ja yksinkertaisempi rakenne (microdotit, putkimallit, avoimet).
- Tyypillisesti parempi paristonkesto (usein erittäin pitkä).
Holografi (holographic sight)
- Retikkeli syntyy hologrammina: tähtäimessä on holografinen elementti, johon retikkeli “piirretään” ja projisoidaan näkymään ikään kuin kohteen tasolle.
- Joidenkin lähteiden mukaan isompi katseluikkuna
- Tyypillisesti lyhyempi paristonkesto ja hieman “raskaampi” kokonaisuus verrattuna moniin punapisteisiin.
Yhteistä molemmille:
- Kumpikaan ei ole “täysin virheetön” lähietäisyydellä: sekä punapisteissä että holografeissa voi esiintyä jonkin verran parallaksin aihettamaa virhettä (retikkelin “liikkumista” ikkunassa) – käytännön vaikutus riippuu etäisyydestä ja tähtäimen mallista.
- Molempiin voidaan yhdistää suurentaja, jolloin syntyy “piste + suurentaja” -kokoonpano
Valmistajat
Eri valmistajia tähän kategoriaan listattiin 8 kpl. EOTech nousi tämän kyselyn perusteella siten esiin, että päälajiksi oli valittu SRA. Mutta tästäkään ei voine tehdä suuria johtopäätöksiä koska merkintöjä on vähän.
Punapiste/holografi -kategoriassa (n=41) eri valmistajien jakauma on selvästi tiiviimpi kuin kiikaritähtäimissä: kolme suurinta – Holosun (20 kpl, 49 %), Aimpoint (7 kpl, 17 %) ja EOTech (7 kpl, 17 %) – kattavat yhteensä 34/41 eli ~83 % kaikista maininnoista.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että valinnat asettuvat vahvasti kahteen “leiriin”: Holosun edustaa tässä datassa ehkäpä ominaisuuspainotteista ja kustannustehokasta linjaa (monipuoliset pistekuviot, paljon eri malleja ja runsaasti käyttäjäkokemuksia), kun taas Aimpoint ja EOTech nojaavat enemmän “klassikko”-asemaan ja vakiintuneeseen maineeseen.
“Loppu häntä” on tässä ryhmässä pieni mutta mielenkiintoinen: Vortex Optics (2 kpl) ja Meopta (2 kpl) ovat ainoat, jotka toistuvat useammin kuin kerran kärkikolmikon ulkopuolella, ja loput ovat yksittäisiä mainintoja (Sightmark, Sig Sauer, Vector Optics).
Mallit ja mallisarjat suosituilta valmistajilta
Holosun
Holosun-valinnoissa AEMS -sarja on selvä ykkönen: 9/20 (45 %) oli AEMS-sarjan tähtäimiä (mukana myös “AEMS PRO” ja “AEMS RD” -tyyppiset kirjaukset). Seuraavana tuli HS510C (4/20 = 20 %). Lisäksi näkyi pienempinä ryhminä HS403 (2 kpl) ja ARO (2 kpl), ja loput olivat yksittäisiä (esim. HS503G, 507C).
Holosunin mallistossa on todella paljon yleisesti variaatioita, esimerkiksi pisteen värin kanssa vihreä / punainen. Lisäksi malleista osa on avoimia tähtäimiä, joka tarkoittaa sitä, että LED -valo on ns. luonnon armoilla. Kivääriin hankittaessa tähtäintä kannattaa miettiä, onko painonsäästö tai ulkonäkökysymys niin suuri, että riskeeraa tähtäimen näkemisen vesisateella. nimittäin jos esimerkiksi vesipisara tippuu avoimeen lediin niin tähtäimen piste ei piirry kunnolla tai ollenkaan.
Hintaesimerkkejä:
- Holosun A.E.M.S Core n. 400 €
- Holosun HS510C n. 400€
Harrastajien kommentteja
Holsun HS403B -omistaja:
Halpa ja helppo, pääasiallisesti ajaa asiansa. Säädöt riittää myös nvg-yhteensopivuuteen. Vähän sinertävä linssi. Pääaseesta siirsin pois koska välillä auringonsäteet aiheuttavat lisäheijastuksia kuvaan ja on riskinä ampua (ja niin on käynytkin) ”väärällä pisteellä”. -Allu
Holosun AEMS -omistaja:
Iso ruutu mistä katsella. Kohteen vaihdot helppoja ja piste läytyy nopeasti. Hintaansa nähden oikein hyvä laite, eikä vielä moitittavaa ole tullut. Ehkä olisi pitänyt laittaa enemmän rahaa ja hankkia linssinsuojuksilla ja vaihdettavalla pisteellä oleva.
EOTech
EOTech-maininnat jakautuivat pääosin kahteen sarjaan: EXPS (3/7) ja XPS (2/7). Lisäksi mukana oli yksi “IR-lisä” -tyyppinen EOTech-kirjaus sekä yksi 5xx-sarjan (552) maininta.
EOTechissa ei ole yhtä ylivoimaista yksittäismallia, vaan sarjat (EXPS/XPS) nousevat esille. EOTechin XPS- ja EXPS-sarjat ovat käytännössä samaa tuoteperhettä, mutta ne eroavat kolmessa asiassa: painikkeiden sijainti, kiinnitys ja rautatähtäinten näkyvyys tähtäimen läpi (co-witness-korkeus).
- Painikkeiden sijainti:
XPS-malleissa painikkeet ovat takana, kun taas EXPS-sarjassa painikkeet ovat sivussa. Sivupainikkeet ovat käytännössä helpommat, jos tähtäimen perässä on suurentaja, koska säätöihin pääsee käsiksi ilman että sormet jäävät optiikoiden väliin. - Kiinnitys:
EXPS käyttää QD-kiinnitystä (pikakiinnitys), jolla tähtäimen saa nopeasti irti ja takaisin. XPS taas kiristyy kiskoon ruuvaamalla kiristyspultti kireälle. - Co-witness:
EXPS:n lower 1/3 -korkeus tarkoittaa, että kun rautatähtäimet ovat ylhäällä, ne näkyvät EOTechin tähtäimen alemmassa kolmanneksessa (eivät keskellä näkymää). XPS:n absolute-korkeus taas tuo rautatähtäimet lähemmäs tähtäinikkunan keskialuetta.
XPS on EOTechin mukaan heidän “lyhin ja kevyin” HWS-linjassaan (XPS2 esimerkiksi n.255 g), kun taas EXPS:n korotettu QD-jalusta tekee siitä luonnollisesti hieman isomman ja painavamman (EXPS3 esimerkiksi n.318 g).
EOTech maine Suomessa ei ainakaan mene halpis -kategoriaan ja esimerksi Exps3-0 hinta liikkuu noin. 930 € – 1 000 € haitarissa. Xps2-0 hintahaitari tätä kirjoittaessa n. 750 € – 900 €
Harrastajien kommentteja
EOTech XPS3 – omistaja:
Silmälasien käyttäjälle todella anteeksiantava eye box, suurentajan piste pysyy pienenä.vs punapiste, kaverilta käytettynä loistavaan hintaan. Pimeänäkölaitteelle myös parempi kuin muut mutta vähäle käytölle aiheen osalta jäänyt tämä atribuutti.
EOTech Exps3 -omistaja:
Eotech koska ns. ”ansainnut kannuksensa”, tähtäinkuvio&linssin laatu sekä yhteensopivuus suurentajan ja jalkojen kanssa. Pidän enemmän hologrammin eduista kuin ledistä. -Allu
Aimpoint
Aimpoint näkyi punapistekategoriassa 7 maininnalla (17 %), ja se erottuu datassa selvästi “yhden koulukunnan” valintana, Micro-sarjan ympärille rakentuvana ratkaisuna. Aimpoint-maininnoista 5/7 (71 %) oli Micro-perhettä (T-2 / T-1 / H-2 -tyyppisiä kirjauksia), ja lisäksi mukana oli ACRO C-2 (1 kpl) sekä yksi yleisemmin kirjattu “Micro 2 MOA” -vastaus (1 kpl), joka siis viittaa samaan Micro-ajatteluun, vaikka tarkkaa varianttia ei yksilöity.
Micro -sarja: kompakti, selkeä pistekuva ja ennen kaikkea pitkä huolettomuus. Aimpoint ilmoittaa esimerkiksi Micro T-2:lle 50 000 tunnin jatkuvan käyttöajan yhdellä paristolla (CR2032) sopivalla kirkkausasetuksella. Micro T-2 on hintatasoltaan lähellä EOTechin Exps -sarjaa eli siellä noin 930 € – 1 000 € tienoilla. Micro H-2 saa edukkaammin noin 650 € hintaan.
Huomioitavaa on kuitenkin se, että Aimpointin joissakin myyntivarianteissa ei välttämättä ole jalustaa mukana vaan se hommattava erikseen. Joten kannattaa olla tarkkana ostosta tehdessä.
Harrastajien kommentteja
Aimpoint Micro T-2 -omistaja:
Hyvin toimii, valitsin koska PV. Myös 38/39mm korkeus on käsittääkseni sotilasstandardi. Muita syitä NVG sekä kestävyys. Sekä eurooppalaisuus/pohjoismaisuus/natolaisuus.
Aimpoint Micro T-2 -omistaja:
T-2 on kokonaisuutena maailman paras punapistetähtäin
Loppujen mallijakauma
Lopuille merkeille ja malleille ei tullut merkintöjä kahta enempää. Alla listattu mallit ja merkit:
| Valmistaja | Malli | Kpl |
| Meopta | Meored mini | 2 |
| Sig Sauer | Romeo5 1x20mm | 1 |
| Sightmark | Ultra Shot, M-spec | 1 |
| Vector Optics | Frenzy Plus 1x31x26 Multi-Reticle | 1 |
| Vortex Optics | Crossfire | 1 |
| Vortex Optics | Spitfire AR | 1 |
Piste vai piste + ympyrä?
Punapisteissä jakauma oli lähes 50/50:
- pelkkä piste: 23/41 (56 %)
- piste + ympyrä: 18/41 (44 %)
Mutta käytännössä tämä jakautuu brändeittäin todella selvästi:
- Aimpoint: 7/7 = pelkkä piste
- EOTech: 7/7 = piste + ympyrä
- Holosun: jakautuu molempiin (11 pelkkä piste, 9 piste+ympyrä)
Eli “piste vai ympyrä+piste” ei ole vain makukysymys – se on usein myös valmistajavalinnan seuraus.
Pelkkä piste voi olla hyvä ja yksinkertainen kun ammutaan tarkasti, pelkkä ympyrä taas kun maalit ovat lähellä niin riittää kun ympyrä on esim. A-alueen sisällä. Toisaalta piste + ympyrä voi tuntua liian ”täydeltä” ja näin ollen haittaa havannointia. Tästä ei voine tehdä mitään muuta johtopäätöstä kuin, että pisteen tyyppi on hyvin vahvasti käyttäjästä kiinni.
Suurentajat
Suurentaja punapisteen kaverina oli yllättävän yleinen lisävaruste: sitä käytti 18/41 vastaajaa (44 %). Käytännössä vastaajien kesken perusratkaisu oli käyttää 3x -suurennosta sen valitsi 15/18 (83 %) vastaajista. Harvinaisempina vaihtoehtoina näkyivät 5x (2 kpl) ja 6x (1 kpl).
Suurentaja oli usein samaa merkkiä kuin itse päätähtäin. Suurentajaa käyttäneistä 13/18 (72 %) oli “matchattu setti” eli päätähtäin ja suurentaja olivat saman valmistajan tuotteita. Tämä näkyi erityisen selvästi Holosun-kokoonpanoissa: Holosunin käyttäjistä suurentajaa käytti 10/20 (50 %) ja näistä 8/10 (80 %) oli Holosunin oma (tyypillisesti HM3X/HM3XT).
EOTechin puolella suurentaja oli vielä yleisempi (5/7 = 71 %), mutta “sama merkki” toteutui hieman harvemmin (3/5 = 60 %) – EOTech-suurentajina toistuivat G33/G45/G42-tyyppiset kirjaukset. Aimpointilla suurentajaa käytti 3/7 (43 %), ja näistä 67 % oli Aimpointin oma (3X-C).
Eri valmistajien sekoituksia löytyi vain muutama (5 tapausta), (esim. Aimpoint + Vortex/Primary Arms) mutta, mallia ei ollut kirjattu tai suurentaja oli kuvattu tyyliin “joku kiinalainen mysteerisuurentaja”.
Kokonaiskuva on silti selkeä: punapiste/holografi ei ole tässä aineistossa pelkkä 1×-tähtäin, vaan monelle se on järjestelmä (piste + suurentaja) – ja useimmiten vielä saman valmistajan “parina”. IPSC PCC lajissa suurentajaa ei saane käyttää niin senkin ymmärtää miksi niihin lajeihin kirjatut punapisteet eivät olleet paritettu suurentajan kanssa.
Aputähtäimet punapisteen kanssa, harvinainen lisävaruste
Aputähtäimet olivat selvästi harvempi teema kuin kiikaripuolella: 6/41 (15 %) ilmoitti käyttävänsä aputähtäintä.
Neljä vastaajaa käytti punapisteen/holografin rinnalla avotähtäimiä. Näissä korostui erittäin perinteinen “varatähtäin jos optiikka pimenee” -logiikka:
- Sijainti: useimmiten avotähtäimet oli merkitty “pääasiallisen tähtäimen alapuolella varatähtäimenä”
- Flip-up: 3/4 oli flip-up-mallisia, 1/4 kiinteä.
- Takatähtäimen tyyppi: vaihteli diopterista U/V-hahloon ja “ghost ring” -tyyppiseen ratkaisuun
- Valmistajat: Magpul oli selvästi yleisin (mainittu 3/4 tapauksessa), ja yhdessä vastauksessa oli Unity Tactical -tyyppinen “muu”-kirjaus.
- Etutähtäin: kaikilla oli tolppajyvä, ja etutähtäin oli käytännössä aina handguardissa/etutukissa.
Kaksi vastaajaa ilmoitti käyttävänsä punapisteen rinnalla toista punapistettä aputähtäimenä. Molemmissa tapauksissa aputähtäin oli aseessa kiinni päätähtäimen sivulla (offset).
Aputähtäinmallit:
- Vortex Venom 6 MOA
- Holosun 507 Comp
Mielenkiintoinen pikkudetalji: molemmissa näissä päätähtäin oli Holosun (AEMS RD ja HS510C), ja aputähtäin-kokoonpano osui PCC-käyttöön (2/2).
Punapiste/holografi-ryhmässä aputähtäin ei ole oletus, vaan selvä poikkeus. Tämä tekee punapiste tähtäiten käyttäjissä kivan kontrastin kiikaripuoleen: kiikarilla aputähtäin oli lähes “joka toisella”, punapisteellä vain joka seitsemännellä.
Miksi juuri kyseinen punapiste tähtäin
Punapiste/holografi -vastaajissa (n=41) valintaperusteiden ykköseksi nousi edelleen muiden kokemus: arvostelut ja suositukset oli tärkein syy 12/41 (29 %) vastauksista. Heti perässä tulivat kuitenkin kaksi seuraavaaksi suosituinta: hinta (8/41 = 20 %) ja etenkin yhteensopivuus (7/41 = 17 %, esim. suurentaja-/NVG-ystävällisyys). Lisäksi merkin tunnettavuus ja saatavuus olivat tasoissa (5/41 = 12 %), eli valinta ei ole vain “paras paperilla”, vaan myös “löytyykö se ja onko se tuttu”.
Datassa näkyy myös selkeä käytännön korrelaatio: yhteensopivuus korostuu voimakkaasti niillä, joilla on suurentaja käytössä. Suurentajaa käyttäneistä peräti 33% (6/18) valitsi yhteensopivuuden tärkeimmäksi syyksi, kun taas ilman suurentajaa sama peruste oli vain 1/23 (4 %). Toisin sanoen: kun punapiste rakennetaan “järjestelmäksi” (piste/holografi + suurentaja), ostoperuste muuttuu selvästi spekseistä ja fiiliksestä kokonaisuuden toimivuuteen ja yhteensopivuuteen.
Asetyypin mukaan painotukset kääntyvät seuraavasti: Kun aseena on PCC (16 vastausta) yli puolet (56 %) ilmoitti tärkeimmäksi syyksi suositukset/arvostelut. Kun taas muilla asetyypeillä (25 vastausta) korostuvat käytännöllisemmin hinta ja yhteensopivuus – molemmat olivat tärkein syy 6/25 (24 %) vastauksissa.
Avotähtäimet
Avotähtäimet olivat päätähtäimenä vain 6 vastaajalla, eli selkeä vähemmistö – mutta vastauksista näkyy kaksi erilaista “koulukuntaa”: diopteripainotteinen kilpailu-/tarkkuushenkinen setti sekä AR-tyylinen ”perusavotähtäin”.
Ase- ja lajijakauma
- Asetyyppi: kivääri 4/6 (67 %), PCC 1/6 (17 %), minirifle 1/6 (17 %)
- Päälaji: SRA 3, IPSC 2, RA 1
Taka- ja etutähtäimet
Takatähtäin: säädettävä diopteri puolella
- Diopteri, säädettävällä aukolla: 3/6 (50 %)
- Diopteri–ghost ring -yhdistelmä: 2/6 (33 %)
- U-/V-hahlo: 1/6 (17 %)
Etutähtäin: 50/50
- Diopterirengas vaihdettavalla insertillä: 3/6 (50 %)
- Tolppajyvä: 3/6 (50 %)
Niillä, joilla oli vaihdettava insertti, insertit jakautuivat tasan: rengas / ristikko / tolppa (kukin 1 kpl).
Kiinnitystavat ja valmistajat
Kiinnitys ja flip-up toiminto:
- Etutähtäimen paikka: piipussa 3/6 (50 %) vs handguardissa 3/6 (50 %)
- Flip-up: 2/6 (33 %) oli molemmat flip-up, 4/6 (67 %) ei.
Valmistajat
Näissä kuudessa vastauksessa etu- ja takatähtäin olivat lähes aina samaa merkkiä (5/6 tapauksessa). Mukana oli:
- Nord Arms (2 etutähtäinmainintaa; toisessa myös takatähtäin Nord Arms)
- Centra (etu + taka samassa setissä)
- CZ (valmistajan oma) (etu + taka samassa setissä)
- Magpul (etu + taka samassa setissä, flip-up)
- Scalarworks (etu + taka samassa setissä, flip-up)
- Yksi takatähtäin jäi yksilöimättä (etu Nord Arms)
Prisma -tyyliset tähtäimet
Prismatähtäin oli päätähtäimenä 5 vastaajalla (4,2 %). Tämä porukka on datassa käytännössä kivääripainotteinen: 4/5 käytti prismatähtäintä kiväärissä ja 1/5 kiväärissä/miniriflessä. Päälajeista SRA korostui (4/5), ja yhdessä vastauksessa oli SRA + IPSC.
Valmistajat ja mallit
Valmistajat ja mallit (sellaisena kuin vastaajat kirjoittivat):
- Primary Arms (3 kpl):
- SLx 3X MicroPrism (1)
- GLx 1X microprism (1)
- GLx 3x (1)
- Sightmark (1 kpl): Wolfhound
- Trijicon (1 kpl): ACOG
Tämä kertoo jotain: prisma -tyylisissä tähtäimissä vastaajat olivat valinneet joko Primary Armsin microprism-linjan, tai sitten mennään suoraan “klassikkoon” (ACOG) / yksittäiseen vaihtoehtoon (Wolfhound).
Suurennos, ristikot ja aputähtäimet
Prismapuolella suosituin suurennos oli 3x (3/5), mutta mukana on sekä 1x microprism (punapisteen korvaajana) että 4x.
Kaikissa oli käytössä jonkinlainen BDC -ristikko eli tietylle kaliiperille ja sen ballistisille ominaisuuksille tehty ristikko. 2 vastaajaa oli nimenyt ACSS -ristikon, joka on vahvasti Primary Arms tähtäimissä läsnä, sekin on osaltaan BDC ristikko.
Myös kaikilla vastanneilla oli valaistu ristikko (kokonaan 3/5 ja keskipiste valaistu 2/5) ja 3/5 piti sitä aina päällä, olipa kirkasta tai hämärää, loput kaksi vastaajaa käyttivät valaisua vain hämärässä.
Vastanneista 3/5 ilmoitti käyttävänsä aputähtäintä:
- Punapiste aputähtäimenä (2/5):
- mallit: Primary Arms SLx RS-10 3 MOA ja Holosun 407C
- molemmissa tapauksissa sijainti oli päätähtäimen päällä
- Avotähtäimet aputähtäimenä: 1/5 (20 %)
- sijainti: “pääasiallisen tähtäimen alapuolella” -tyyppinen vararatkaisu
Prismat eivät näyttäydy pelkkänä “yksi tähtäin ja menoksi” -ratkaisuna, vaan monella se rakennetaan nimenomaan kokoonpanoksi (prisma + päälle punapiste), jotta saadaan sekä kiinteä suurennos että todella nopea 1x lähimatkoja varten.
Loppusanat
Punapisteiden / holografisten tähtäiten osalta voinee todeta että Holosun & 3x suurentaja setillä pärjännee vallan mainiosti. Toisaalta jos haluaa varmuutta tai pitkää patterin kestoa niin silloin EOTech ja Aimpoint nostaa päätään.
Tätä koko kokonaisuutta mietittäessä ja kirjoittaessa, täytyy myöntää että avo- ja prisma -tyylisten tähtäinten vastauksien ollessa vähäinen ei mielestäni ollut mitenkään järkevää alkaa tekemään minkään näköisiä päätelmiä. Hieman harmittaa, että vähäinen vastausmäärä, mutta tähän syylinen löytyy vain ja ainoastaan peilistä. Markkinointi oli epäonnistunut tämän osalta. Kuitenkin lomakkeet eivät ole tuhoutuneet ja ehkäpä vuoden tai parin päästä saadaan vielä kattavampaa dataa.
8.2.2026 / Harri