Kuukauden kysely: TA- ja PRS -kiväärit Yleistä Kuukauden kyselyt toteutetaan Google Formssin avulla. Osan kentistä ollessa vapaamuotoisia, joudutaan hieman ”vetämään mutkia suoriksi”, jotta asiat tilastoituvat oikein. Helmikuun kuukauden kyselyssä pureuduttiin PRS-, PRS22- ja tarkka-ammunnan (TA) kivääreihin: mitä kaliipereita käytetään, millaisiin aktioihin ja malleihin päädytään, sekä millaisilla piipuilla ne on varustettu (pituus, profiili, rihlannousu jne.) – ja kuinka moni on päätynyt vaihtopiippuun. Aineisto: 83 vastausta ajalta 1.–28.2.2026. Tulokset ovat vastaajien itse ilmoittamia, joten mukana on myös pieniä tulkinta- ja kirjoitusasueroja (esim. yksittäiset “0 mm” -arvot piipun paksuudessa). Lyhyt yhteenveto: Käyttötarkoitus jakautui melko tasan: TA 41 % (34), PRS 37 % (31) ja PRS22 22 % (18). Kaliipereista kärjessä olivat 6,5 Creedmoor 25 % (21) sekä jaetulla kakkossijalla .308 Win / 7,62×51 23 % (19) ja .22 LR 23 % (19). Valmistajista Tikka hallitsi (53 %, 44 kpl). Seuraavina Sako (12 %, 10 kpl) ja CZ (8 %, 7 kpl). Piipun vaihto oli yllättävän yleistä: 40 % (33/83). PRS-vastaajista piipun oli vaihtanut 58 % (18/31). Ilmoitettujen kiväärien käyttötarkoitukset jakaantuivat seuraavasti: 37,3 % PRS (31 kpl) 27,7 % Tarkka-ammunta, ampuja (23 kpl) 21,7 % PRS22 (18 kpl) 9,6 % Tarkka-ammunta, tukiampuja (8 kpl) 3,6 % Tarkka-ammunta, tähystäjä (3 kpl) Kiväärin käyttötarkoitukseen muistutus lukijoille, että kyselyssä kartoitettiin kivääreitä, ei harrastajia. Eli yksi ja sama harrastaja on voinut lisätä kyselyyn monta kivääriä. Kuva 1. Kiväärin käyttötarkoitus Pienoiskiväärit, PRS22 Kuva 2. Pienoiskivääreiden valmistajat Lähdetään heti pureksimaan auki kyselyä lajeittain, koska varsinkin pienoiskiväärit vs kiväärit samassa datassa hieman sotkevat yhteenvetoa, eikä se ehkä olekkaan mielekästä tulkita asiaa liian niputettuna. Pienoiskivääreissä valmistajat jakaantuivat selvästi kahteen leiriin: Tikka (56%) ja CZ (28%), joista kotimaisena tuotteena Tikka vetää pidemmän korren. Aseiden malleista, tikalla kaikki olivat T1x, osa oli tarkentanut malliaan, MTR (2 kpl) ja Ace Target (1 kpl). CZ mallit olivat kaikki 457 ja tarkennuksia oli ilmoitettu seuraavasti: Varmint (3kpl), LPR (1kpl) ja Camo Stainless (1 kpl). Anschütz 1427 Bergara B14r Sig Sauer 205 Tikan etuihin voinee lukea se, että mikäli samalla henkilöllä on T3(x) kivääri niin tukit ovat vaihtokelpoisia keskenään (ainakin pienellä modifikaatiolla), jolloin kallista tukkia ei tarvitse ostaa erikseen. Piippuja ei kauhean paljon oltu vaihdeltu. Tikka T1x oli 3 kpl vaihdettu piippuja, joista 2 kpl oli Peuralan piippuja ja yksi Lothar Walterin. CZ löytyi yksi kpl johon piippu oltiin vaihdettu ja se oli vaihdettu CZ valmistamaan piippuun. Kaikki kyselyyn listatuista CZ kivääreistä oli malliltaan 457, johon on saatavilla valmistajan omia piippuja ja vaihto onnistuu helposti pari pulttia irroittamalla. Yleisin piipunpituus oli 20″ (68% vastauksista) ja ne jotka olivat vaihdattaneet piipun, pituus oli ”custom piipuissa” 24″(2 kpl) ja 26″ (1 kpl). Eli PRS22 hommiin oltiin valittu valmistajilta ns. pidempi piippuiset versiot, 16″ piippuja oltiin raportoitu vain kaksi kappaletta. Kuva 3. 22LR piipun paksuus Rihlannousussa 1/16″ oli selkeästi suosituin 11/18 vastauksista ja lähelle osui myös 1/16,5″ nousuiset 3/18 vastauksista. Mukaan mahtui yksittäisiä poikkeamia kuten 1/20″ ja 1/10″. Paksuuden suhteen oli vähän enemmän variaatioita (vaikka 22 mm on selkeästi suosituin) ja ne, jotka olivat vaihdattaneet piipun olivat pituuden lisäksi selkeästi kasvattaneet paksuutta myös. Se on ymmärrettävää, sillä painoa halutaan eteen ja piipun paksuudella sitä myös saa. Profiilien suhteen, suurinosa oli tasapaksuja tai varmint -profiilin piippuja, jos nämä kaksi kategoriaa yhdistää niin ne varmint- ja suorat muodostivat 67% vastauksista. Kuva 4. Barrel Tuner precision quest Suulaitteita ei PRS22LR kivääreissä juurikaan käytetty: 13/18 ei käyttänyt mitään suulaitetta ja 5/18 käytti aseessaan vaimenninta. Piipun päässä kierteinä oli muutamaa poikkeusta lukuunottamatta puolituumaiset variantit (1/2-28 tai 1/2-20). Piipputunereita engl. barrel tuner oli käytössä 3/18 ja kaikki kolme olivat sitä mieltä, että he pystyivät ulosmittaamaan sen tuomat hyödyt. Tunerin ajatus on muuttaa piipun värähtelyä, jolloin voidaan säätää piipun värähtely ylä- tai alakuolokohtaan, jotta mahdollisimman moni luoti lähtisi samassa kohtaa ulos piipusta. Tunerista on ollut yleisesti paljon keskustelua, auttaako se vai ei. Tärkeintä lienee, mikäli itse kokee siitä olevan apua. Harrastajien kommentteja Tikka T1x (Piippu vaihdettu) – omistaja: Aseeksi valikoitui T1x koska pystyn käyttämään ristiin jo kaapista löytyviä T3 tukkeja. Piippu vaihtui pidempään ja paksumpaan balanssin saavuttamisen helpottamiseksi. Tikan oma piippu kävi kyllä hyvin, mutta profiililtaan omaan makuun ihan liian kevyt Sig Sauer 205 – omistaja: Kompromissi metsästyksen ja rata-ammunnan väliltä. Riittävän tarkka mutta kevyempi kuin TRG. Piippu/kaliiberi vaihdettavissa .22lr ->.308. Tukissa reilusti säätömahdollisuuksia, silti hiukan haastetta löytää omat säädöt. Erinomainen etuvedollinen liipasinkoneisto. Varalippaita ja varaosia lähes mahdotonta löytää alkuperäisinä. CZ 457 – omistaja: Vasenkätisiä varmint kivääärejä on vähän tarjolla. Tähän asensin MDT Premier2 chassiksen johon koneistin vasenkätisten rautojen tilat koska kaupasta ei vasenkätistä chassista saanut. Aseeseen saa hyvin afrermarketosaa ja se on vakionakin tarkka. Laukaisun kevennys oli helppo tehdä uudella jousella. PRS -kiväärit Helmikuun PRS/TA-kiväärikyselyssä PRS-käyttöön kohdistuvia vastauksia oli 31 kpl. Tässä postauksessa katsotaan läpi nämä PRS-vastaukset ja piirretään niiden perusteella kuva siitä, millaisella kiväärillä porukka oikeasti ampuu: kaliiperi, alusta, piippu ja suulaite – sekä se, miten yleistä piipunvaihto oikeasti on. Valmistajat PRS-kivääreistä alustana Tikka oli ylivoimainen: 24/31 (77 %). Seuraavaksi tulivat Sako (2), ja muut olivat yksittäisiä (CZ, Jalonen, Remington, Howa, SIG Sauer). Kuva 5. PRS-alustojen valmistajat Tikka-dominanssi ei tässä aineistossa näy pelkkänä valmistajana, vaan myös mallihenkisesti: T3(x) malleja oli tikoista ilmoitettu 23/24, joista vastaukset jakautuivat useampaan T3/T3x-tyyppiseen toteutukseen. Kun kirjoitusasut normalisoi samaan koriin, esiin nousee kolme tarkemmin ilmoitettua mallia: T3x TAC A1 -tyyppiset rungot: 7 kpl T3x Super Varmint -tyyppi: 4 kpl T3x CTR -tyyppi: 3 kpl Tämä on käytännössä se “PRS-peruskaava”, jonka moni tunnistaa: saatavuus, toimiva lukko, paljon yhteensopivaa kolmannen osapuolen tekemiä osia, joista seuraa helppo muokattavuus. Piiput ja kaliiperit PRS-vastaajien kaliiperijakauma meni näin: 6,5 Creedmoor: 14 kpl (≈45 %) .308 Win / 7,62×51: 7 kpl (≈23 %) 6BR Norma: 6 kpl (≈19 %) lisäksi pieninä häntinä 6,5×47 Lapua (2), 6×47 Lapua (1) ja .223 (1) Kuva 6. PRS kivääreiden kaliiperit Tässä aineistossa kaikki 6BR-vastaukset olivat vaihtopiippuisia (6/6) kuten olettaa saattaa, sillä lipassyöttöisiä 6BR on aika vähän saatavilla ja Tikka T3(x) ei ollenkaan. 6,5 Creedmoorissa taas piipun vaihtaminen jakautui selkeämmin (7/14), ja .308:ssa piippu oli vaihdettu vain 1/7 vastauksessa. Kuitenkin kokonaisuudessaan suurimpaan osaan (18/31) kyselyn PRS-kivääreistä oli vaihdettu piippu. Tämä on antaa aineiston vähäisyystä huolimatta kuvan: 6,5 CM toimii “valmiina ratkaisuna” laajalle joukolle, mutta useampi on päätynyt rakennetulla aseella 6BR kaliiperiin. Kaliiperi kpl Osuus
Kuukauden kysely: Toiminnallisen ammunnan tähtäimet, osa 2: Punapisteet ja muut tähtäimet
Kuukauden kysely: Toiminnallisen ammunnan tähtäimet osa 2: Punapisteet ja muut tähtäintyypit Yleistä Tämä on toinen osa toiminnallisten aseiden tähtäimistä. Käy lukemassa osa 1 [linkki] mikäli kiikaritähtäimet, niiden jalustat ja niiden kanssa käytetyt aputähtäimet kiinnostavat. Tammikuun kuukauden kyselyssä kartoitettiin, millaisia tähtäimiä käytetään SRA/IPSC-tyyppisessä ammunnassa (ja millä perusteilla ne on valittu). Vastauksia kertyi 118 kpl ajalta 1.–31.1.2026. Tässä vielä lyhyt sama yhteenveto muistin virkistämiseksi, kokonaistuloksista: Harrastustausta kpl % 2–5 vuotta 60 50,8 % Yli 10 vuotta 25 21,2 % 0–2 vuotta 20 16,9 % 5–10 vuotta 13 11,0 % Eli käytännössä noin puolet vastaajista on 2–5 vuoden harrastustaustalla, ja noin viidennes yli 10 vuotta harrastaneita. Lyhyt yhteenveto: Päätähtäimen tyyppi: kiikaritähtäin 56 %, punapiste/holografi 35 %, avotähtäimet 5 %, prismatähtäin 4 %. Asetyyppi: vastauksissa korostui kivääri (mainittuna 80 % vastauksista), mutta mukana oli myös PCC (14 %) ja minirifle/22LR (16 %). Kiikaritähtäimet ovat käytännössä LPVO-painotteisia: 94 % kiikarivastauksista oli 1–4x…1–10x -luokkaa (yleisimmin 1–6x ja 1–8x). Punapisteissä Holosun selkeä ykkönen: 49 % punapiste-/holografivastauksista. Valintaan eniten vaikuttaa muiden kokemus: “arvostelut/suositukset” oli ykkönen (36 %), hinta kakkonen (22 %). Punapiste- ja holografi -tähtäimet Punapiste/holografi oli päätähtäimenä 41/118 vastaajalla (≈35 %), eli se on selkeästi toiseksi yleisin päätähtäin kiikarin jälkeen. Mutta kiinnostava juttu löytyy asetyypistä: PCC:llä punapiste on käytännössä oletus, sillä PCC:tä käyttäneistä vastaajista 16/17 (≈94 %) valitsi päätähtäimeksi punapisteen/holografin. Kiväärissä taas puntit menivät toisin päin: kiväärikäytössä kiikari on valtavirtaa, ja punapiste/holografi oli päätähtäimenä 22/95 (≈23 %) – eli selvä vähemmistö kyselyn perusteella, mutta ei kuitenkaan mikään marginaali. Kuva 1. Punapistetähtäimet asetyypeittäin Holografi erottuu omaksi “alalajikseen”: tässä datassa holografipuolta edustaa käytännössä EOTech, ja niitä oli 7/41 (≈17 %) punapiste/holografi-valinnoista. Joka olikin ”perstuntuma” kyselyä tehdessä ja siksi niitä käsiteltiinkin samassa kategoriassa. Punapiste vs. holografi – mikä ero oikeasti on? Molemmat ovat käytännössä 1×-tähtäimiä (ei varsinaista suurennosta), joilla ammutaan “molemmat silmät auki” ja niiden ideana on toimia nopeana tähtäimenä. Ero tulee siitä, miten tähtäinkuva tuotetaan: Punapiste (reflex / red dot) Retikkeli syntyy yleensä LEDistä, jonka “piste” heijastetaan etulinssin pinnoitteesta ampujan silmään. Yleensä kevyempi, pienempi ja yksinkertaisempi rakenne (microdotit, putkimallit, avoimet). Tyypillisesti parempi paristonkesto (usein erittäin pitkä). Holografi (holographic sight) Retikkeli syntyy hologrammina: tähtäimessä on holografinen elementti, johon retikkeli “piirretään” ja projisoidaan näkymään ikään kuin kohteen tasolle. Joidenkin lähteiden mukaan isompi katseluikkuna Tyypillisesti lyhyempi paristonkesto ja hieman “raskaampi” kokonaisuus verrattuna moniin punapisteisiin. Yhteistä molemmille: Kumpikaan ei ole “täysin virheetön” lähietäisyydellä: sekä punapisteissä että holografeissa voi esiintyä jonkin verran parallaksin aihettamaa virhettä (retikkelin “liikkumista” ikkunassa) – käytännön vaikutus riippuu etäisyydestä ja tähtäimen mallista. Molempiin voidaan yhdistää suurentaja, jolloin syntyy “piste + suurentaja” -kokoonpano Valmistajat Eri valmistajia tähän kategoriaan listattiin 8 kpl. EOTech nousi tämän kyselyn perusteella siten esiin, että päälajiksi oli valittu SRA. Mutta tästäkään ei voine tehdä suuria johtopäätöksiä koska merkintöjä on vähän. Kuva 2. Punapistetähtäinten valmistajat lajeittain. Punapiste/holografi -kategoriassa (n=41) eri valmistajien jakauma on selvästi tiiviimpi kuin kiikaritähtäimissä: kolme suurinta – Holosun (20 kpl, 49 %), Aimpoint (7 kpl, 17 %) ja EOTech (7 kpl, 17 %) – kattavat yhteensä 34/41 eli ~83 % kaikista maininnoista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valinnat asettuvat vahvasti kahteen “leiriin”: Holosun edustaa tässä datassa ehkäpä ominaisuuspainotteista ja kustannustehokasta linjaa (monipuoliset pistekuviot, paljon eri malleja ja runsaasti käyttäjäkokemuksia), kun taas Aimpoint ja EOTech nojaavat enemmän “klassikko”-asemaan ja vakiintuneeseen maineeseen. “Loppu häntä” on tässä ryhmässä pieni mutta mielenkiintoinen: Vortex Optics (2 kpl) ja Meopta (2 kpl) ovat ainoat, jotka toistuvat useammin kuin kerran kärkikolmikon ulkopuolella, ja loput ovat yksittäisiä mainintoja (Sightmark, Sig Sauer, Vector Optics). Mallit ja mallisarjat suosituilta valmistajilta Holosun Holosun-valinnoissa AEMS -sarja on selvä ykkönen: 9/20 (45 %) oli AEMS-sarjan tähtäimiä (mukana myös “AEMS PRO” ja “AEMS RD” -tyyppiset kirjaukset). Seuraavana tuli HS510C (4/20 = 20 %). Lisäksi näkyi pienempinä ryhminä HS403 (2 kpl) ja ARO (2 kpl), ja loput olivat yksittäisiä (esim. HS503G, 507C). Holosunin mallistossa on todella paljon yleisesti variaatioita, esimerkiksi pisteen värin kanssa vihreä / punainen. Lisäksi malleista osa on avoimia tähtäimiä, joka tarkoittaa sitä, että LED -valo on ns. luonnon armoilla. Kivääriin hankittaessa tähtäintä kannattaa miettiä, onko painonsäästö tai ulkonäkökysymys niin suuri, että riskeeraa tähtäimen näkemisen vesisateella. nimittäin jos esimerkiksi vesipisara tippuu avoimeen lediin niin tähtäimen piste ei piirry kunnolla tai ollenkaan. Hintaesimerkkejä: Holosun A.E.M.S Core n. 400 € Holosun HS510C n. 400€ Kuva 3. Holosun AEMS PRO X2 Harrastajien kommentteja Holsun HS403B -omistaja: Halpa ja helppo, pääasiallisesti ajaa asiansa. Säädöt riittää myös nvg-yhteensopivuuteen. Vähän sinertävä linssi. Pääaseesta siirsin pois koska välillä auringonsäteet aiheuttavat lisäheijastuksia kuvaan ja on riskinä ampua (ja niin on käynytkin) ”väärällä pisteellä”. -Allu Holosun AEMS -omistaja: Iso ruutu mistä katsella. Kohteen vaihdot helppoja ja piste läytyy nopeasti. Hintaansa nähden oikein hyvä laite, eikä vielä moitittavaa ole tullut. Ehkä olisi pitänyt laittaa enemmän rahaa ja hankkia linssinsuojuksilla ja vaihdettavalla pisteellä oleva. EOTech Kuva 4. EOTech Exps3-0 EOTech-maininnat jakautuivat pääosin kahteen sarjaan: EXPS (3/7) ja XPS (2/7). Lisäksi mukana oli yksi “IR-lisä” -tyyppinen EOTech-kirjaus sekä yksi 5xx-sarjan (552) maininta. EOTechissa ei ole yhtä ylivoimaista yksittäismallia, vaan sarjat (EXPS/XPS) nousevat esille. EOTechin XPS- ja EXPS-sarjat ovat käytännössä samaa tuoteperhettä, mutta ne eroavat kolmessa asiassa: painikkeiden sijainti, kiinnitys ja rautatähtäinten näkyvyys tähtäimen läpi (co-witness-korkeus). Painikkeiden sijainti:XPS-malleissa painikkeet ovat takana, kun taas EXPS-sarjassa painikkeet ovat sivussa. Sivupainikkeet ovat käytännössä helpommat, jos tähtäimen perässä on suurentaja, koska säätöihin pääsee käsiksi ilman että sormet jäävät optiikoiden väliin. Kiinnitys:EXPS käyttää QD-kiinnitystä (pikakiinnitys), jolla tähtäimen saa nopeasti irti ja takaisin. XPS taas kiristyy kiskoon ruuvaamalla kiristyspultti kireälle. Co-witness:EXPS:n lower 1/3 -korkeus tarkoittaa, että kun rautatähtäimet ovat ylhäällä, ne näkyvät EOTechin tähtäimen alemmassa kolmanneksessa (eivät keskellä näkymää). XPS:n absolute-korkeus taas tuo rautatähtäimet lähemmäs tähtäinikkunan keskialuetta. XPS on EOTechin mukaan heidän “lyhin ja kevyin” HWS-linjassaan (XPS2 esimerkiksi n.255 g), kun taas EXPS:n korotettu QD-jalusta tekee siitä luonnollisesti hieman isomman ja painavamman (EXPS3 esimerkiksi n.318 g). EOTech maine Suomessa ei ainakaan mene halpis -kategoriaan ja esimerksi Exps3-0 hinta liikkuu noin. 930 € – 1 000 € haitarissa. Xps2-0 hintahaitari tätä kirjoittaessa n. 750 € – 900 € Harrastajien kommentteja EOTech XPS3 – omistaja: Silmälasien käyttäjälle todella anteeksiantava eye box, suurentajan piste pysyy pienenä.vs punapiste, kaverilta käytettynä loistavaan hintaan. Pimeänäkölaitteelle myös parempi kuin muut mutta vähäle käytölle aiheen osalta jäänyt tämä atribuutti. EOTech Exps3 -omistaja: Eotech koska ns. ”ansainnut kannuksensa”,
Kuukauden kysely: Toiminnallisen ammunnan tähtäimet, osa 1: LPVO ja aputähtäimet
Kuukauden kysely: Toiminnallisen ammunnan tähtäimet osa 1: LPVO ja aputähtäimet Yleistä Kuukauden kyselyt toteutetaan Google Formssin avulla. Osan kentistä ollessa vapaamuotoisia, joudutaan hieman ”vetämään mutkia suoriksi”, jotta asiat tilastoituvat oikein. Tammikuun kuukauden kyselyssä kartoitettiin, millaisia tähtäimiä käytetään SRA/IPSC-tyyppisessä ammunnassa (ja millä perusteilla ne on valittu). Vastauksia kertyi 118 kpl ajalta 1.–31.1.2026. Kysely tullaan julkaisemaan kahdessa osassa: Kiikaritähtäimet aputähtäimineen ja yleistä (tämä osa) ja muut tähtäimet mm. punapiste-, avo- ja prsimatähtäimet. Kaikki vastaukset yhteensä jakaantuivat harrastusvuosien mukaan näin: Harrastustausta kpl % 2–5 vuotta 60 50,8 % Yli 10 vuotta 25 21,2 % 0–2 vuotta 20 16,9 % 5–10 vuotta 13 11,0 % Eli käytännössä noin puolet vastaajista on 2–5 vuoden harrastustaustalla, ja noin viidennes yli 10 vuotta harrastaneita. Lyhyt yhteenveto: Päätähtäimen tyyppi: kiikaritähtäin 56 %, punapiste/holografi 35 %, avotähtäimet 5 %, prismatähtäin 4 %. Asetyyppi: vastauksissa korostui kivääri (mainittuna 80 % vastauksista), mutta mukana oli myös PCC (14 %) ja minirifle/22LR (16 %). Kiikaritähtäimet ovat käytännössä LPVO-painotteisia: 94 % kiikarivastauksista oli 1–4x…1–10x -luokkaa (yleisimmin 1–6x ja 1–8x). Punapisteissä Holosun selkeä ykkönen: 49 % punapiste-/holografivastauksista. Valintaan eniten vaikuttaa muiden kokemus: “arvostelut/suositukset” oli ykkönen (36 %), hinta kakkonen (22 %). Vastauksista suosituin päälaji oli SRA, kategoriossa muu oli yksittäisiä merkintöjä kuten PRS ja IDPA. Osa käytti samaa tähtäintä useassa lajissa. 15,3 % ilmoitti lajiksi IPSC (18 kpl) 0,8 % ilmoitti lajiksi RA (1 kpl) 73,7 % ilmoitti lajiksi SRA (87 kpl) 6,8 % ilmoitti lajiksi SRA & IPSC (8 kpl) 0,8 % ilmoitti lajiksi kaikki (1 kpl) loput 2,5 % (3 vastausta) olivat yksittäisiä ja yhdistettiin “muu” kategoriaan. Vastauksia tulkitessa täytyy huomioida sama asia kuin pitkän matkan tähtäimiä kartoittaessa, että vastaukset koskevat tähtäimiä eivätkä harrastajia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksi ja sama harrastaja on voinut vastata kyselyyn useampaan kertaa mikäli hän käyttää toista tähtäintä eri lajissa. Lisäksi huomioitavaa on, että kysely ei selkeästi tavoittanut IPSC -harrastajia niin paljon kuin olisi toivottu. Täytyy jatkossa koittaa tehdä markkinointia enemmän, ja tee sinäkin! Kuva 1. Lajijakauma Kiikaritähtäin, yleisin kiväärin katolla Kuva 2. Päätähtäimen tyyppi Koko aineistossa (n=118) kiikaritähtäin oli päätähtäimenä 66 vastaajalla (56 %) – eli käytännössä noin joka toisella. Kun tarkastelua rajataan kiväärikäyttöön ja PCC-vastaukset jätetään pois, kiikaritähtäin korostuu vielä selkeämmin: 64/93 vastaajaa eli noin 69 % käytti kiikaritähtäintä. PCC-puolella punapisteet olivat selkeässä suosiossa. Avotähtäimiä saatiin raportoitua vain 6 kpl, sekä prisma tähtäimiä 5 kpl. Kiikaritähtäimet Kiikaritähtäin vastausten (n=66) perusteella suosituimmaksi suurennosalueeksi valikoitui 1–6x: sitä käytti 35 vastaajaa (53 %). Seuraavaksi yleisin oli 1–8x (18 kpl, 27 %) ja kolmantena 1–10x (6 kpl, 9 %). Muut vaihtoehdot jäivät selvästi pienemmiksi (7 kpl, 11 %), joten kokonaiskuva on selvä: LPVO (1–x) on kiikarivalintojen valtavirta tässä porukassa. Valmistajat Merkkipuolella kärki erottui muutaman valmistajan ympärille. Vortex Optics nousi ykköseksi (15 kpl, 23 %), ja sen perässä tulivat Delta Optical (10 kpl, 15 %), Kahles (8 kpl, 12 %) ja Swarovski Optik (7 kpl, 11 %). Viidentenä oli Vector Optics (6 kpl, 9 %). Loput merkit jakautuivat tasaisemmin pienempiin osuuksiin. Kuva 3. Tähtäin valmistajat lajeittain Lajeittain valmistajien rankkaaminen lienee tässä kohtaa turhaa, sillä vastaukset painoittuivat voimakkaasti SRA lajiin. Kuvassa 3 on kuitenkin jaottelu esitettynä. Yhteensä raportoitiin 18 eri valmistajaa. Mallit ja mallisarjat suosituilta valmistajilta Vortex Tarkasteltaessa pelkästään Vortex-vastauksia, mallijakauma on aika tasainen: Viper PST 1-6×24 Viper PST -mainintoja oli 7 kpl, Razor -sarjan tähtäimiä 5 kpl ja Strike Eagle 1-8×24 tähtäimiä 3 kpl Razor -sarjassa oli merkattu eri generaatioita (gen II ja gen III) sekä suurennosalueet 1-6x ( 2kpl) ja 1-10x (3 kpl) Vortexin Razor -sarja on valmistajan lippulaivamallisto ja nykyään saatavilla oleva Vortex Razor HD Gen III 1-10×24 FFP hintataso liikkuu n. 3 000€ hujakoilla. Viper PST -sarja on taas Razoria edukkaampi ja esimerkiksi Vortex Viper PST Gen II 1-6×24 SFP tähtäimen saa omakseen noin 800 € hintaan. Kyselyn malleista edullisin Strike Eagle 1-8×24 SFP maksaa tätä kirjoittaessa noin 500€. On kuitenkin huomattava, että Vortexin tähtäimiä saa sekä ensimmäisen polttotason ristikoilla (FFP) ja toisen polttotason ristikoilla (SFP) (Aiheesta lisää alempana) ja niiden välillä on hintaeroja. Kuva 4. Vortex Razor Gen III 1-10×24 Harrastajien kommentteja Vortex Razor HD Gen III 1-10×24 FFP – omistaja: Kiikarin punapiste on päivänvalossa kirkas. Halusin putken, joka kattaa koko ampuma matkan ko. kiväärillä. Joulukuusen avulla helppo ampua esim. 500 metriin, eikä tarvitse ruuvata torneja. Vortex Viper PST Gen II 1-6×24 – omistaja: Hyvä ja selkeä kuva sekä tarpeeksi leveä näkökenttä Delta Optical Kuva 5. Delta Stryker HD 1-6×24 SFP Delta Optical -kiikaritähtäimiä oli aineistossa 10 kpl, joista kaikki olivat Stryker-sarjaa. Suurennosalue meni siten, että suurinosa 9/10 oli suurennokseltaan 1–6x ja yksi oli 1–10x. Stryker mallisto on laaja ja sieltä löytyy myös aineistoista puuttunut välimallin suurennos 1-8x. Lisäksi eri variaatoita on mm. IPSC -speksattu malli, joita raportoitiin 1 kpl ja tietysti eri ristikkovaihtoehdoilla varustettuja malleja. Hintatasoiltaan mallit menevät seuraavasti (hinnat noin kirjoitushetkellä): Delta Optical Stryker HD 1-6×24 SFP n. 1 000€ Delta Optical Stryker HD 1-8×24 SFP n. 1 300€ Delta Optical Stryker HD 1-10×28 FFP n. 1 900€ Harrastajien kommentteja Delta Optical Stryker 1-6×24 – omistaja: Hintalaatusuhteeltaan erinomainen, hyvä optiikka ja päiväkirkas punapiste – HP Delta Optical Stryker 1-6×24 – omistaja: Valitsin kyseisen tähtäimen sen hinnan, ominaisuuksien, saatavuuden ja suositusten perusteella. Linssit on kirkkaat, kohdistus/säädöt selkeät. Kiikari on kohtuu tarkka silmän etäisyydestä -EL Kahles Kuva 6. Kahles K18i-2 Kaukana perässä ei tullut myöskään Kahles ollessa kolmanneksi suosituin valmistaja tässä kyselyssä. Mallit jakaantuivat kahteen: K16i-sarja: 5/8 = 62,5 % K18i-sarja: 3/8 = 37,5 % Kahlesin malli kertoo suoraan myöskin tähtäimen suurennosalueen, eli esim. K18i on suurennokseltaan 1-8x. K18i -sarjassa on myös K18-2, joka tarjoaa ensimmäistä versiota 18% laajemman näkökentän ja Kahlesin mukaan siinä on myös isompi ”eyebox”. Muuten tähtäin erottuu jykevyydeltään 34 mm runkoputken ja ison okulaarin (ulkomitoiltaan yli 50mm). K18i-2 saa itselleen n. 3 100€ hinnalla ja K18i:n n. 2 600€. K16i tähtäimen hintaluokka liikkuu noin 2 100€ kieppeillä. Harrastajien kommentteja Kahles K16 1-6×24 – omistaja: Näkökenttä on valtaisa -Finmach1 Kahles K16i 1-6×24 3GR – omistaja: Eniten valintaan vaikutti oma hyvä kokemus tähtäimestä ennen ostoa. Sen jälkeen retikkeli ja hinta. Swarovski Optik tutummin: Swaro Swarovski Optik -valinnat osuivat käytännössä Z8i-perheeseen: aineistossa Swarovski-kiikarit olivat lähes poikkeuksetta suurennokseltaan 1–8x, ja Swaron mallistossa tämä suurennosalue löytyy käytännössä Z8i
Kuukauden kysely: TA/PRS tähtäimet
Kuukauden kysely: TA- / PRS -tähtäimet yleistä Kuukauden kyselyt toteutetaan Google Formssin avulla, osa kentistä ollessa vapaamuotoisia, koitettiin tähän yhteenvetoon yhdistellä selkeät asiat samaksi. Kuitenkin merkintätavoista ja/tai esimerkiksi tähtäinten mallisarjoista löytyy useita eri vaihtoehtoja, joten ne vastaukset jätettiin yhdistämättä. Eli niitä tuloksia ei ole jätetty pois vaan näkyvät sitten erikseen. Ja sitten itse asiaan: Kuukauden kyselyyn saatiin vastauksia 127 kpl. Vastaajista 26,8 % ilmoitti lajiksi PRS (kivääri) (34 vastausta) 22,0 % ilmoitti lajiksi PRS 22LR (28 vastausta) 40,9 % ilmoitti lajiksi tarkka-ammunta (52 vastausta) 2,4 % ilmoitti lajiksi metsästys (3 vastausta) loput 7,9 % (10 vastausta) olivat yksittäisiä “muu / useampi laji” -kirjauksia (esim. “PRS ja TA”, “pitkän matkan ammunta/metsästys”). Vastauksia tulkitessa täytyy huomioida se, että vastaukset koskevat tähtäimiä eivätkä harrastajia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksi ja sama harrastaja on voinut vastata kyselyyn useampaan kertaa mikäli hän käyttää toista tähtäintä eri lajissa. Kuva 1. Lajijakauma Koko kyselyn tähtäinvalmistajien osalta vastaukset jakautuivat yhteensä 20 eri valmistajalle, mutta selkeä kärkiryhmä erottui. Vortex oli yleisin (25 kpl; 19,7 %), ja seuraavina tulivat Zeiss (22 kpl; 17,3 %) sekä Steiner (17 kpl; 13,4 %). Nämä kolme valmistajaa kattavat yhdessä 50,4 % kaikista vastauksista. Seuraavassa ryhmässä olivat Arken (9 kpl; 7,1 %) ja Delta Optical (8 kpl; 6,3 %). Loput 11,0 % jakautuivat useille yksittäisille valmistajille (mm. Nightforce, Leica, Hensoldt, Bushnell, Leupold, Burris, IOR), joista oli 1–4 mainintaa per valmistaja. Kuva 2. Tähtäin valmistajat, jotka valittu kyselyssä yli 4 kertaa Mikäli jaottelua tehtäisiin, harrastusvuosien perusteella (ja mehän tehdään!) joten: 0–2 vuotta harrastaneilla (n=43) kärjessä olivat Zeiss (32,6 %) ja Vortex (23,3 %); niiden jälkeen tulivat Arken ja Element Optics (molemmat 9,3 %). 2–5 vuotta harrastaneilla (n=47) kärkipaikka meni Steinerille (19,1 %), ja seuraavina olivat Zeiss, Vector ja Vortex (kaikki 12,8 %) sekä Kahles (10,6 %). 5–10 vuoden ryhmässä (n=24) kärki oli selkeästi kaksijakoinen: Steiner ja Vortex jakavat ykkössijan (25,0 % + 25,0 %), ja perässä tulivat Kahles, Zeiss sekä Schmidt & Bender (kukin 8,3 %). Yli 10 vuotta harrastaneilla (n=13) korostuvat Schmidt & Bender ja Vortex (molemmat 23,1 %), ja seuraavina Nightforce (15,4 %) sekä yksittäisinä mainintoina Meopta ja Delta Optical (7,7 %). Kaikissa ryhmissä “muiden” merkkien osuus jäi noin 21–32 % väliin, eli kärjen ulkopuolella valintoja löytyy, mutta selkeä suosikkijoukko toistuu ryhmästä toiseen. Perehdytään seuraavaksi tarkemmin lajikohtaisesti eri tähtäimiin ja malleihin Tähtäimet lajeittain Suosituimmat valmistajat lajeittain Kuva 3. Tähtäin valmistajat lajeittain Lajeittain tarkasteltuna suosikkien kärkipaikka vaihtelee seuraavasti: PRS (kivääri) -vastauksissa (n=34) Zeiss nousee selkeäksi ykköseksi (38,2 %), ja sitä seuraavat Vortex (14,7 %) sekä Steiner (11,8 %). PRS 22LR -puolella (n=28) kahden suosituimman kärki kääntyy toisinpäin: Vortex on ykkönen (25,0 %), Zeiss kakkonen (21,4 %) ja Element Optics kolmas (10,7 %). Tarkka-ammunnassa (n=52) suosituin on Steiner (21,2 %), hyvin lähellä perässä Vortex (19,2 %), ja kolmantena erottuu Schmidt & Bender (11,5 %). Metsästys yms (Muu) -vastauksia kertyi vain muutama, joten niissä jakauma on käytännössä tasainen yksittäisten valintojen vuoksi. Mallit ja mallisarjat suosituilta valmistajilta Vortex joka lajin perus tähtäin Kuva 4. Vortex tähtäinten mallit Vortex nousi koko aineistossa yhdeksi suosituimmista merkeistä, ja kun katsotaan pelkästään Vortex-vastaukset, mallijakauma on varsin selkeä: enemmistö valinnoista osuu Viper PST -sarjaan. Viper PST -mainintoja oli (60 %). Ja he ketkä olivat merkanneet tarkemman mallin, suosituin malli oli Viper PST Gen II 5 – 25×56. Muut Vortex-mallit jäivät selvästi pienemmiksi: Venom (16 %), Diamondback Tactical (12 %), Strike Eagle (8 %) ja Viper HST (4 %). Mallimerkinnöissä näkyi myös, että Viper PST:stä raportoitiin myös muita tarkennettuja variantteja (esim. Gen I ja eri suurennos-/objektiivikombinaatiot). Viereisestä kaaviosta näkee kaikki mallit, jotka oli kirjattu lomakkeeseen. Mallisarjoja ei ole yhdistelty kaavioon, vaan kaavio on luotu suoraan lomakkeen perusteella. Mielenkiintoista oli myös huomata se, ettei Razor -sarjan tähtäimiä raportoitu kyselyyn lainkaan. Vortexin mallijakaumaa kannattaa tulkita varovaisesti, koska vastauksia on aineistossa rajallisesti (kuten useita muitakin vastauksia). Siitä huolimatta yksi signaali on selkeä: Viper PST Gen II / “PST-sarja” toistuu useissa vastauksissa eri käyttötarkoituksissa, mikä tukee tulkintaa siitä, että PST koetaan nimenomaan monikäyttöiseksi, hyvän hinta–ominaisuus-suhteen valinnaksi. Tämän otoksen perusteella ei ole voine väittää tarkkaa, mallikohtaista korrelaatiota lajien tai harrastusvuosien välillä – aineisto ei ole siihen riittävän suuri eikä mallihajonta riittävän leveä – mutta PST:n läsnäolo useissa ryhmissä viittaa siihen, että sama sarja palvelee useita lajeja ilman, että se “lukittuu” vain yhteen käyttöskenaarioon. Vortex Viper PST Gen II 5–25×50 FFP on PST-sarjan tunnetuimpia “pitkän matkan” -malleja: 5–25x suurennos, 50 mm objektiivi ja ensimmäinen polttotaso (FFP). Tätä kyseistä mallia saa vielä ostettua Suomestakin vaikka PST GEN 2 -sarja julkistettiin 2017. Saatavuudessa voi olla toimitusaikoijen perusteella vaihtelua. Hintataso uutena liikkuu tyypillisesti noin 1 200–1 500 € haarukassa riippuen versiosta. Malleja näkyy tosin kaupattavan käytettynäkin, joten kannattaa tsekkailla foorumeita ja käytettyjen tavaroiden myyntipaikkoja. Kuva 5. Vortex Viper PST Gen II Harrastajien kommentteja Viper PST gen 2 5-25×50 – omistaja: Erityisesti alkuaikoinaan oli hinta-laatusuhteeltaan hyvä valinta (ollut siis minulla kauan). Toiminut hyvin ja kestänyt 338LM:n päällä, niin ei ole tullut vaihdettua. Napsut ja ristikko pitävät hyvin paikkansa. Hyvä takuu. Lasin laadussa häviää kalliimmille, mutta riittävän hyvä omaan käyttöön. Zero-stop toteutettu liian monimutkaisesti/työläästi. Ristikko ok, mutta ei nykypäivänä parhaimmistoa. – LRSFinland Viper PST gen 2 5-25×50 – omistaja: Hintalaatusuhde vaikutti aikoinaan olevan kohdillaan. En ole katunut. Yli 20 suurennoksilla kuvan laatu on korkeintaan tyydyttävä. Säädöt ja ristikko ovat pitäneet paikkansa. -Tuomo DiamondBack Tactical 4-16×44 – omistaja: Hinta. Epätarkat naksut, ei valaistusta, ei kierrosindikaattoria… En tiennyt tarpeeksi ja Arkenia ei ollut saatavilla silloin -Arttu Zeiss PRS -lajien suosikki Kuva 6. Zeiss tähtäinten mallit Zeiss oli aineistossa aivan kärkimerkkien joukossa, ja kun katsotaan pelkästään Zeiss-vastaukset, mallijakauma on erittäin selkeä: valinnat painottuvat voimakkaasti LRP-sarjaan. Yleisin yksittäinen malli oli LRP S3 6–36×56 ( 40,9 %). Toiseksi yleisin oli LRP S5 (27,3 %) ja kolmantena LRP S3 4–25×50 (13,6 %). Lisäksi yksi vastaaja ilmoitti käyttävänsä LRP S3:sta sekä 4–25 että 6–36 -versiota (vaikka kyselyn ohjeistuksessa mainittiin, että yksi tähtäin per kysely). Muut Zeiss-mallit jäivät yksittäisiksi maininnoiksi: Diavari ja Victory HT 6–24×56. Yksittäinen malli: ZF-MRI viitannee kuitenkin Zeissin tarjoamaan ristikontyyppiin enemmän kuin kiikaritähtäimen malliin. Käytännössä Zeiss-vastauksista LRP S3 -sarja kattaa 59,1 % ja LRP S5 27,3 %, joten kokonaisuus on hyvin “kilpa-/tarkkuuspainotteinen”. Otos on edelleen melko pieni, mutta yksi havainto on aika selkeä: Zeiss-vastaukset olivat selvästi PRS-painotteisia